Trumpin Ukraina-linjaa voi olla perustellustikin vaikea hyväksyä, tutkija sanoo.
Masentavan irvokasta, tragikoomistakin.
Näin kommentoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila brittilehti Financial Timesin (FT) tietoja Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin perjantaisesta tapaamisesta.
Suljettujen ovien takana käyty keskustelu yltyi paikoin "huutotappeluksi", jonka aikana Trump "kiroili kaiken aikaa", lehti kirjoittaa.
FT:n mukaan presidentti Trump vaati Zelenskyitä hyväksymään Venäjän ehdot sodan lopettamiseksi. Jos Ukraina ei näin tee, Venäjä Putinin mukaan "tuhoaa" Ukrainan, sanoi Trump.
– Sama kaava ja heiluriliike toistavat itseään. Trumpin äänenpainot Putiniin ovat tulleet varauksellisemmiksi, ehkä kielteisemmiksikin. Nyt heilahdettiin siihen, missä oltiin alkuvuodessa, Lassila arvioi.
Trumpin toisen presidenttikahden ensimmäisen Zelenskyi-tapaaminen helmikuussa äityi julkiseksi riidaksi median edessä.
Pian tuon jälkeen Yhdysvallat lopetti lyhyeksi aikaa tiedustelutiedon antamisen Ukrainalle. Nyt vastaavaa ei ole nähty.
Lue myös: Kommentti: Trumpin "täyskäännös" tuupertui Kremlin muuriin
Lue lisää: FT: Trump huusi, kiroili ja uhkaili Zelenskyiä hyväksymään Putinin ehdot
Trump ei kääntänyt takkia
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Lindénin mukaan Trump ei kääntänyt takkiaan, vaan Zelenskyin kovistelu on osa hänen "johdonmukaisen epäjohdonmukaista" neuvottelustrategiastaan.
Strategiaan kuuluu, ettei Trump asetu tiukasti sen enempää Venäjän kuin Ukrainankaan taakse.
– Trump vaihtaa koko ajan sitä osapuolta, kumpaa hän painostaa, Lindén sanoo.
– Zelenskyin voi olla vaikea ymmärtää tätä, sillä Trumpin olisi perusteltua olla vankkumattomasti Ukrainan puolella, hän jatkaa.
Trumpin kokonaislinjaa voi Lindénin mielestä perustellusti pitää epäreiluna, Venäjä kun on selvästi suurempi valtio, joka kaiken lisäksi yksipuolisesti aloitti sodan.
Venäjälle kyse on valloitussodasta, Ukrainalle "olemassaolon kysymys", Lindén sanoo.
– Ei ole yllätys, jos Zelenskyiltä tulee tunteikkaita reaktioita, jos hän ajattelee, että Trump on Ukrainan puolella ja seuraavaksi hän onkin Ukrainaa vastaan. Trump taas ei tunnetusti reagoi hyvin kritiikkiin, hän jatkaa.
Lue myös: Poikkeuksellinen ehdotus Putinin kaatamiseksi
Yhdysvaltojen nykyhallinto on toistuvasti tehnyt selväksi, että sota Ukrainassa on "Bidenin sota", jota Trumpilla ei ole ollut minkäänlaista halua periä.
Sen sijaan Trump on toistuvasti vaatinut osapuolia lopettamaan sotimisen.
Ulkopoliittisen instituutin Lassilan mukaan Trump hakee rauhaa jatkoseuraamuksista vähät välittämättä.
Ukraina taas luonnollisesti haluaa välttää karmean rauhan. Kreml on esimerkiksi toistuvasti vaatinut koko Donetskin alueen luovuttamista. Ukraina hallitsee yhä merkittäviä määriä Donetskista, jonne on rakennettu valtava määrä erilaisia linnoitteita.
Venäjä mieluusti valtaisi nämä puolustuslaitteet taisteluitta osana rauhansopimusta. Ukraina taas pelkää, että sen puolustuksen selkäranka menisi osana neuvottelutulosta.
Lue myös: Valtonen: "Zelenskyi ei tarvitse apua antautumiseen"
Putin mokasi
Venäjän ehdot sodan lopettamiselle eivät ole muuttuneet, Lassila sanoo.
Financial Timesin mukaan Trump kyllästyi kuuntelemaan Putinin perusteluita vaatimuksilleen elokuussa Alaskassa ja uhkasi lähteä tapaamisesta.
Lopulta Trump perui Venäjä-tapaamisen loppuohjelman, eikä lehdistö saanut kysyä kysymyksiä. Vielä ennen tapaamista Trump taputti Putinille tämän kävellessä Yhdysvaltojen maaperällä punaista mattoa pitkin.
– Putin ja hänen kärkineuvottelijansa yleensä osaavat pelin sillä tavalla, että missä vaiheessa ja millä tavoin asiat kannattaa esittää, Lassila sanoo.
– Alaskan perusteella Putin ei kuitenkaan ole enää täysin kartalla. Putin mokasi. Paljon enemmän oli saatavissa, jos hän ei olisi lähtenyt saarnaamaan, hän jatkaa.
Lassila arvioi, ettei Putin ole joko "valmis tai halukas" kuulemaan realistista kuvaa sotatapahtumista. Koska Venäjän sotilaallinen ja poliittinen johto tietävät tämän, syöttävät he Putinille "räikeällä tavalla kaunistelevia" viestejä.
Putin petrasi
Alaskan jälkeen Putin oli ilmeisesti saanut viime viikon Trump-puhelinkeskusteluun rivinsä suoraksi ja onnistui käytännössä jälleen pelaamaan vähintään aikaa, Lassila sanoo.
Tämä näkyi ennen kaikkea siinä, että paljon puhutut amerikkalaiset Tomahawk-risteilyohjukset eivät ainakaan toistaiseksi ole matkalla Ukrainalle.
Lue myös: Tomahawk-kartta voi paljastaa, miksi Putin suostui heti Trumpin tapaamiseen – "Hän ei pitänyt siitä"
Trumpin suhteen riski on Lassilan mukaan siinä, että jossain vaiheessa Trumpin "pinna ja intohimo" Ukrainan asian suhteen loppuvat. Silloin hän voi olla valmis hyväksymään Venäjältä jotain sellaista, mitä Ukraina ei pysty nielemään.
Siinä tapauksessa Yhdysvaltojen sotilaallinen tuki Ukrainalle voisi loppua, mikä olisi katastrofi Ukrainalle. Äskettäin Financial Times uutisoi Yhdysvaltojen auttaneen viime kuukausina Ukrainaa hyökkäämään venäläisiä energiakohteita vastaan.