Tai ainakaan se ei kestänyt yhtä ainoaa puhelinsoittoa Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta.
Amerikkalaisten jopa 2 500 kilometrin kantaman Tomahawk-risteilyohjusten toimittaminen Ukrainalle on ollut Trumpin liipaisemalla jo tovin.
Jo ennen suljettujen ovien takana käytyä keskustelua sekä Trump että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesivat, että kyllä, risteilyohjuksista puhutaan.
Ei olisi yllätys, jos ne olisivat olleet käytännössä ainoa todellinen puheenaihe.
Vielä torstaina Trump vitsaili lehdistölle, ettei Putin "tykännyt siitä", kun Valkoisen talon isäntä oli kysynyt Kremlin herralta, miltä Tomahawk-ohjusten toimittaminen Ukrainalle kuulostaa. Katso tilanne videolta:
0:57
Perjantai-iltana Suomen aikaan vitsailu oli ohi. Tomahawk-ohjukset olivat "iso eskalaatio", jonka myötä "pahoja asioita voi tapahtua".
Tätä voi verrata siihen, mitä Venäjä on Tomahawkeista lausunut.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov maalaili "hyvin dramaattista" tilannetta ja ulkoministeri Sergei Lavrov "kolossaalista iskua" Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden normalisoinneille.
Sanat ovat erilaiset, viesti sama ja jotain, jota Putin epäilemättä painotti puhelimitse torstaina Trumpille.
Nyt tilanne on se, että Trump toivoo sodan loppuvan ilman Tomahawk-ohjuksia. Kremlissä vodka-lasit kilahtivat.
"Olemme varsin lähellä sitä", Trump kommentoi rauhaa. Ehkä joku yleisössä uskoikin aika-arvion, mutta tuskin kuitenkaan.
Realismia – myös Trumpin puheisiin
Trumpin tapaamisen jälkeen Zelenskyiltä kysyttiin, uskooko hän Ukrainan saavan Tomahawkeja.
Zelenskyi vastasi: "Olen realistinen".
Realismia toivoisi myös Trumpin linjan arviointiin tulevaisuudessa. Erityisen pitkään voisi hengähtää ennen kuin julistaa täyttä muutosta.
Trump tuppaa puhumaan Ukrainan sodasta selvästi edellistä juttuseuraansa myötäillen. Poikkeuksia on, mutta ne ovat vähissä ja usein suosineet Kremliä.
Syyskuussa Trump väläytti, että Ukraina voisi sopivalla tuella vallata takaisin kaikki alueet. Tuohon irtokommenttiin tartuttiin lännessä perusteettomalla vimmalla.
Alkoi puhe Trumpin täyskäännöksestä. Kai lähinnä siksi, että sellaista niin kovasti toivottiin. Trumpia ja hänen Venäjä-linjaansa pidempään seuranneet rauhoittelivat, mutta se ei ollut se tarina, joka haluttiin kuulla.
Kyse alkaa olla uskottavuudesta.
Kuinka monta kertaa voidaan uutisoida Trumpin tehneen täyskäännöksen Venäjän tai Putinin suhteen vain jonkin yksittäisen lausunnon perusteella?
Siis sellaisen lausunnon, josta ei seuraa mitään konkreettista ja jonka voidaan seuraavana päivänä todeta taas, ainakin mahdollisesti, muuttuneen.
Entä kuinka monta kertaa Euroopan johtajat, presidentti Alexander Stubb mukaan lukien, vakuuttavat joko itselleen tai yleisölleen, että ovat havainneet Trumpin koventaneen linjaansa Venäjän suhteen?
Venäjä ei ole mallimaa, mutta yhdessä asiassa siitä voi ottaa mallia: Trumpin diplomatiassa tulee keskittyä tekojen, ei niinkään yksittäisten, varsinkaan yleislinjasta poikkeavien sanojen seuraamiseen.
Yksi teko on se, että Yhdysvallat on brittilehti Financial Timesin mukaan jakanut tiedustelutietoa auttaakseen Ukrainaa iskemään Venäjän energiakohteisiin.
Toinen on se, ettei Yhdysvallat ole antanut Ukrainalle Tomahawk-ohjuksia.
Kremlin muuri on monin paikoin yhä liian korkea Trumpille ylitettäväksi.
