Euroopan on vastattava Venäjän tekemisiin iskemällä takaisin, linjaavat tutkijat.
Eurooppa voi voittaa Venäjän taistelemalla sitä vastaan Kremlin säännöillä.
Tällä hetkellä tilanne on se, että Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla ei ole riittävää syytä uskoa, että Venäjän sabotaaseilla tai kiusanteolla olisi merkittäviä seurauksia.
Arvion esittävät arvostetussa Foreign Affairs -lehdessä Robert Schuman -keskuksen apulaisprofessori Veronica Anghel ja Johns Hopkinsin yliopiston professori Sergei Radchenko.
Euroopan ongelma on ajankohtaistunut entisestään Venäjän ja Euroopan välien kiristyttyä syksyllä Kremlin useiden provokaatioiden tai sellaisiksi epäiltyjen seurauksena.
Puola ampui syyskuussa alas syvälle ilmatilaansa tunkeutuneita venäläisdrooneja. Venäläishävittäjät puolestaan loukkasivat 12 minuutin ajan ilmatilaa Virossa, missä rajalla seisoskeli myöhemmin joukko tunnuksettomia venäläissotilaita.
Lisäksi Saksan ja Tanskan lentokoneliikennettä on häiritty drooneilla. Tanskan mukaan kyse oli valtiollisesta toimijasta, jota ei erikseen nimetty.
Se "tarkoittaa Venäjää", muotoili Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.
– Mutta jos Venäjän nimeää, se myös tarkoittaa, että siihen pitää vastata asianmukaisesti. Venäjä pelaa peliä, jossa kaikki tietävät, että he ovat tekojen taustalla, mutta toimivat niin, ettei Euroopan tarvitse vastata täysimittaisesti, hän sanoi.
Anghel ja Radchenko sanovat samaa, mutta jyrkemmin. Heidän mukaan Eurooppa jää johdonmukaisesti alakynteen ja usein maailmanpolitiikan marginaaliin.
Euroopan turvalllisuudesta ei päätetä Euroopassa, tutkijat summaavat.
Peiliin katsomisen paikka
Anghelin ja Radchenko mukaan keskeinen syy Euroopan ongelmiin on Eurooppa itse.
Eurooppa ei ole kyetty tekemään tai noudattamaan yhdenmukaista ulkopolitiikkaa. Lisäksi liika historiallinen Yhdysvaltoihin nojaaminen kostautuu nyt.
Ulkopoliittisen insituutin ohjelmajohtajan Arkady Moshesin mukaan Eurooppa ei välttämättä tarvitse kovempaa ulkopolitiikkaa, mutta johdonmukaisempaa ja yhtenäisempää sen on oltava.
– Euroopan täytyy puhua Venäjästä ja Venäjälle yhdellä äänellä, Moshes sanoo MTV Uutisille puhelimitse.
Presidentti Putin Venäjän sotilasvarustetehtaalla syyskuussa.AFP / Lehtikuva
Euroopan kannan tulisi olla selvä myös Kremlille. Kun näin ei ole, voivat Putin ja hänen neuvonantajansa toistuvasti lyödä kiiloja Euroopan yhtenäisyyteen ja ruokkia maanosan erimielisyyksiä.
Yhtenä esimerkkinä Euroopan venkoilusta Moshes käyttää Trumpin vaatimusta nostaa Naton jäsenmaiden puolustusmenot viiteen prosenttiyksikköön bruttokansantuotteesta.
Nyt Euroopan Nato-maissa on alettu kuumeisesti keksiä keinoja, millä jo esimerkiksi olemassaoleva infrastruktuuri, kuten tiet, voitaisiin laskea puolustusmenoihin.
Toinen paljon puhuva tapaus on droonimuuri. Aluksi sen piti suoja pelkkää itärajaa. Nyt arvellaan, että se saattaa laajentua koko Euroopan suojaksi.
Pelkkää rajaseutua laajempaa aluetta suojaava muuri on sotilasasiantuntijoiden mukaan perusteltu, koska drooneja voidaan laukaista muualtakin kuin Venäjältä.
Ukraina teki kesäkuussa runsaasti julkisuutta saaneen iskun Kremlin strategisia pommikoneita vastaan Venäjän rajojen sisältä ja Tanskan lentoliikennettä häirinneet droonit mahdollisesti laukaistiin laivasta.
Moshes toteaa, että Euroopan päätöksiä tuppaavat ohjaamaan muutkin asiat kuin tarkoituksenmukaisuus.
– Etelä-Euroopankin valtiot haluavat hyötyä droonimuuriin menevistä rahoista. Tärkeintä Euroopan politiikassa ei ole päätösten toteuttaminen, vaan rahojen käyttäminen siten, että kaikki ovat tyytyväisiä, hän sanoo.
– Se ei Venäjää estä, Moshes jatkaa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toistuvasti vaatinut Euroopalta kovempia toimia Venäjää vastaan.All Over Press
"Fantastista" puhetta
Ulkopoliittisen instituutin Nizhnikau kuvaili Euroopan Venäjä-puheita "fantastisiksi".
Teoista arvio oli kriittisempi. Euroopan ongelma on sama, josta Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia kritisoidaan: Puheet ja teot eivät oikein kohtaa.
Kirpaiseva esimerkki tästä on Ukrainan mahdolliset turvatakuut, joita Eurooppa on kovaäänisesti vaatinut.
Kun on tullut aika esittää konkretiaa, ovat sävyt puheissa laimentuneet.
– Korostan, että emme ole lähettämässä suomalaisia Ukrainan sotarintamalle. Suomi tulee osallistumaan tavalla tai toisella, kun sen aika on, muotoili presidentti Alexander Stubb syyskuussa Ylen mukaan.
Anghel ja Radchenko muotoilevat asian näin: Euroopan kyvykkyydet ovat vahvat, tahto ei. Foreign Affairs -lehdessä he ehdottavat Euroopalle suoria keinoja Putinin voittamiseksi.
Toivottavaa lähestymistapaa he kuvailevat "aggressiivisemmaksi ja laskelmoivammaksi".
Kyse ei ole pelkästä puolustuspelistä, mitä Eurooppa on Ulkopoliittisen instituutin Moshesin mukaan pelannut Venäjää vastaan iät ja ajat.
Näin ollen aloite on lähtökohtaisesti ollut Kremlillä. Nyt Euroopan aika ottaa se itselleen.
Yksi venäläishävittäjistä, jotka syksyllä loukkasivat pitkään Viron ilmatilaa. Naton hävittäjät saattoivat venäläiskoneet loitommalle.AFP / Lehtikuva
Varkaus Venäjältä
Yksi keino aloitteen viemiseen on houkutella venäläistä eliittiä ja suurpääomia loikkaamaan länteen. Tämä heikentäisi Venäjän taloutta ja Putinin hallinnon mahdollisuuksia rahoittaa sotaansa Ukrainaa vastaan.
– Euroopan täytyy tunnistaa, että Kremlin sodankäyntikyvyn heikentäminen vaatii Venäjän sisäisen tasapainon häiritsemistä, tutkijat sanovat Foreign Affairsissa.
Venäjän aivovuodosta on jo Euroopan kannalta myönteinen esimerkki. Sadattuhannet venäläiset ovat lähteneet maasta helmikuun 2022 jälkeen, erityisesti liikekannallepanon aikoihin.
Venäjän eliitille pakopaikkoja tarjoamalla ei pyrittäisi vahvistamaan maan heikentyneitä oligarkkeja, vaan murtamaan Putinin valtaa ylläpitäviä verkostoja, Anghel ja Radchenko perustelevat.
Otettavaa on muuallakin, tutkijat uskovat.
Venäjän keskittyessä Ukrainaan on Moskovan ote Kaukasian ja Etelä-Aasian suunnasta heikentynyt. Entiset ystävät ovat loitonneet Kremlin vaikutusvallan alta.
– Eurooppa voi esittää merkityksellisiä vaihtoehtoja ja käyttää hyväksi Venäjän ja monien sen naapurivaltioiden välisiä jännitteitä, Anghel ja Radchenko kirjoittavat.
Iskemällä näin Venäjälle, voisi Eurooppa pyrkiä päättämään jatkuvan Kremlin temppuihin reagoinnin aikakauden.
Tällä hetkellä kuitenkin lähinnä odotetaan, missä venäläisdrooneja seuraavaksi havaitaan.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
