Yhdysvaltojen puheet Krimin tunnustamisesta venäläiseksi ovat "diplomaattinen munaus", arvioi Ulkopoliittisen instituutin Arkady Moshes.
Kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli vaalipolulla, hän lupasi saattaa Ukrainan sodan päätökseen yhdessä päivässä vaalivoittonsa jälkeen. Tänään tiistaina on kulunut sata päivää Trumpin virkaanastujaisista, eikä neljättä vuotta ihmisjyviä Ukrainassa jauhava sodan mylly näytä pysähtymisen merkkejä.
Suoraviivaisia ratkaisuja suosiva Trump on yrittänyt runnoa läpi aselepoa Ukrainaan keinoja kaihtamatta, mutta on saanut pettyä siihen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on ollut ilmeisen haluton aselepoon. New York Timesin mukaan Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio sanoi sunnuntaina, että presidentti Trump päättää tällä viikolla, jatkaako Yhdysvallat neuvotteluratkaisun edistämistä Ukrainassa.
Yhdysvaltoja ei voi syyttää ainakaan siitä, ettei se olisi tarjonnut Venäjälle kylliksi kädenojennuksia. Yhdysvaltain neuvottelutapa on näyttänyt Ukrainan ja länsiliittolaisten silmissä siltä, että Trump on tarjonnut myönnytyksenä Venäjälle lähes kaiken sen haluaman ilman, että Venäjältä itseltään on vaadittu käytännössä mitään myönnytyksiä.
Tuoreimpana kädenojennuksena julkisuuteen paljastui huhtikuussa, että Trumpin hallinto valmistautuisi tunnustamaan Krimin Venäjän hallitsemaksi alueeksi osana rauhanneuvotteluja, kertoi CNN. Trump itse sanoi pian tämän jälkeen Time-lehden haastattelussa, että "Krim jää Venäjälle".
Sata päivää Valkoisessa talossa: Trump on tyytyväinen, kansa ei – pahin kriisi voi olla vasta edessä
Krim-puheet "diplomaattinen munaus"
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtaja Arkady Moshesin mukaan Yhdysvallat on ottanut neuvotteluissa Venäjän esityksiä ja vaatimuksia omikseen.
– On päivänselvää, ettei Trump painosta Kiovaa ja Moskovaa samalla tavalla. Hän ajattelee, että hänen on murskattava ukrainalaisten vastarinta enemmän kepillä kuin porkkanalla. Hän antaa vaikutelman, että hän työskentelee venäläisten kanssa ukrainalaisten selän takana, sanoo Moshes STT:lle.
Moshes pitää Yhdysvaltojen "diplomaattisena munauksena" sitä, että Krimin tunnustamista väläytellään tässä vaiheessa.
– Sellainen voisi olla osa lopullista sopimusta, mutta silloin sen vastineeksi on saatava jotain, Moshes sanoo.
Moshes ei kuitenkaan usko, että Yhdysvallat lopulta tunnustaisi Krimiä virallisesti Venäjään kuuluvaksi alueeksi, sillä sellainen päätös vaatisi myös kongressin hyväksynnän. Vaikka Trump henkilönä tunnustaisi sen, ei Yhdysvallat valtiona sitä tekisi.
Todennäköisempänä Moshes pitää sitä, että sodan jälkeen Krim jää pitkäaikaisten kiisteltyjen alueiden kategoriaan. Moshes käyttää historiallisena esimerkkinä Neuvostoliiton tekemää Baltian maiden miehitystä, jota Yhdysvallat ei koskaan tunnustanut lailliseksi. Maiden miehitys jatkui vuodesta 1940 aina Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991.
– Se, että Ukraina saisi Krimin takaisin, vaatisi Venäjän valtion romahtamista samoin kuin Neuvostoliitto romahti, enkä usko sen tapahtuvan ihan lähiaikoina, Moshes sanoo.
Lue lisää: USA: Tämä tapahtuu, jos sota Ukrainassa ei lopu
Trump ravisteli diplomatiaa, ei rintamaa
Moshesin mukaan rintamalla Ukrainan sodan tilanne ei ole dramaattisesti muuttunut Trumpin alkukauden aikana.
– On tietysti symbolisesti merkittävää, että venäläisjoukot ovat vallanneet takaisin Ukrainan aiemmin valtaamat Kurskin alueet, mutta strategisesti suurta muutosta ei ole tapahtunut. - - Venäjän eteneminen on ollut vähäisempää kuin moni odotti, joten rintamatilanne ei ole merkittävästi heikompi Ukrainan kannalta, Moshes sanoo.
– Tilanne ei ole muuttunut Ukrainan kannalta niin paljoa, että se suostuisi allekirjoittamaan antautumista, hän lisää.
Diplomatian kentillä tilanne on sen sijaan muuttunut epävakaaksi ja ennalta arvaamattomaksi, Moshes sanoo.
– Tämä oli odotettavissa, koska alusta lähtien oli vahva konsensus, ettei Trump kykene ratkaisemaan ongelmaa lyhyen ajan sisällä ja että hän muuttaa mieltänsä 15 kertaa päivässä.
Lue myös: WSJ: Suomi tehnyt kaksi hälyttävää havaintoa Venäjästä – itärajan takana tapahtuu
Tapaaminen Vatikaanissa herätti huomiota
Trump ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi keskustelivat kasvotusten lyhyesti Vatikaanissa paavi Franciscuksen hautajaisten yhteydessä lauantaina. Kuva Trumpista ja Zelenskyistä polvet vastakkain tuoleilla keskellä näyttävää Pietarinkirkkoa levisi uutistoimistojen kautta ympäri maailmaa.
Tapaamisen jälkeen Trumpin puheissa oli kriittisempi sävy Venäjää kohtaan.
– Haluan (Putinin) lopettavan ampumisen, istuvan alas ja allekirjoittavan sopimuksen. Uskon meillä olevan sopimuksen puitteet, ja haluan hänen allekirjoittavan sen, lopettavan tämän ja palaavan elämään, Trump sanoi Vatikaanin tapaamisen jälkeen CNN:n mukaan.
– Se oli parempi kuin ei mitään, arvioi Moshes Vatikaanin tapaamisen merkitystä.
– Trump ei selvästi ole erityisen iloinen puhuessaan Zelenskyin kanssa. Heillä ei ole henkilökemiaa. Heillä ei koskaan tule sitä olemaan. Syyt sille ovat monia, hän jatkaa.
Moshesin mukaan Trumpin nuiva suhde Ukrainan presidenttiin on perua jo Trumpin ensimmäiseltä kaudelta. Tuolloin Trump yritti epäonnistuneesti painostaa Zelenskyiä tutkimaan Joe Bidenin pojan Hunter Bidenin liiketoimintaa Ukrainassa. Trumpin tulkittiin hakeneen Ukrainasta vaaliasetta Joe Bidenia vastaan. Puhelu Trumpin ja Zelenskyin välillä johti suoraan Trumpin ensimmäiseen virkasyytteeseen vuonna 2019.
Vatikaanin tapaaminen oli miesten ensimmäinen tapaaminen kasvotusten sitten helmikuussa Valkoisessa talossa nähdyn kohtaamisen, joka repesi avoimeksi riidaksi ja päättyi siihen, että Zelenskyille näytettiin ovea. Helmikuun tapaamisessa oli tarkoitus allekirjoittaa Yhdysvaltain ja Ukrainan välille neuvotellun mineraalisopimuksen aiempi versio, mutta hanke hyytyi.
Yli kaksi kuukautta myöhemminkin mineraalisopimus on edelleen keskeneräinen, kertoo BBC. Ukrainan hallitus julkisti 18. huhtikuuta muistion maiden allekirjoittamasta aiesopimuksesta.
– Ukrainalaiset eivät vain allekirjoita jotain, jonka amerikkalaiset heille lähettävät. Ukrainalaiset ovat myös kovia neuvottelemaan, sanoo Moshes.
Lue myös: Lohduton arvio Ukrainalle: Näin käy, jos Yhdysvallat vetäytyy
Kuka antaa periksi?
Pelaako Venäjä vain aikaa neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa, vai onko maalla aitoa halua saavuttaa aselepo?
– En tiedä, haluavatko he aselepoa. Aselepo tarkoittaisi epäonnistumista. Se tarkoittaisi, että monet alueet, jotka ovat Venäjän perustuslain mukaan Venäjän alueita, jäisivät Ukrainalle, arvioi Moshes.
Jos Venäjällä on mitään todellista halua aselepoon, olisi sen motiivina pysyvän rauhan rakentamisen sijasta asevarastojen täydentäminen, Moshes veikkaa. Yli kolme vuotta jatkunut laaja hyökkäyssota on syönyt valtavan määrän Venäjän resursseja.
– Vuoden lopulla Venäjällä on vähemmän rahaa kuin ennen. Väsymys sotaan, pidetään siitä tai ei Venäjällä, on kasvussa. Sodalle ei näy loppua ja tappiot ovat merkittäviä, Moshes sanoo.
Moshesin mukaan on täysin mahdollista, että Venäjän jahkailun vuoksi Yhdysvallat nostaa kätensä pystyyn asiassa. Maan kongressissa republikaanisenaattori Lindsey Graham on myös väläytellyt toissijaisten pakotteiden kohdistamista maihin, jotka ostavat Venäjän öljyä, kaasua ja muita tuotteita, jos Venäjä ei suostu aselepoon. Grahamin mukaan esityksellä on kannatusta molemmissa puolueissa.
– Voin kuvitella Trumpin sanovan, että nyt saa riittää ja otetaan käyttöön toissijaiset pakotteet, Moshes sanoo.
Venäjälle toissijaiset pakotteet olisivat kivuliaita, ja maan intresseissä onkin pitkittää neuvotteluita mahdollisimman paljon, vaikka aselepoa ei tosiasiassa haluttaisikaan.
– Jos Trump lähtee neuvotteluista edes väliaikaisesti ja tarjoaa Venäjälle keppiä porkkanoiden sijasta, se voi olla (Venäjälle) hyvin epämukavaa. Joten he jatkavat puhumista, koska Venäjän diplomatia on hyvin ammattimaista.