Kuluttajien hintaherkkyys on kasvanut, mikä näkyy muun muassa luomun myynnin laskuna.
Ruoan voimakas hinnannousu on vähitellen taittumassa, ennakoi Pellervon taloustutkimus maa- ja elintarviketalouden ennusteessaan. Tänä vuonna hinnat nousevat vielä 8,5 prosentin tahtia viime vuoteen verrattuna, mutta hintojen nousu on hidastunut alkuvuodesta. Ensi vuonna hinnat lähtevät jo noin kahden prosentin laskuun.
Muutos ei ole kuitenkaan kovin suuri, kun hinnat ovat parissa vuodessa kohonneet noin viidenneksen. Taso jää edelleen korkealle ja ennakoimattomat tekijät voivat heilauttaa kehityksen suuntaa.
– Kun on nähty tällaisia kovia nousuja, niin jos hinnat ensi vuonna laskevat kaksi prosenttia niin se ei tee kovin isoa lovea uuteen hintatasoon. Sitten tässä on vielä paljon epävarmuustekijöitä, jotka voivat heijastua raaka-aineiden hintoihin maailmanmarkkinoilla ja sitä kautta myös Suomen hintoihin, toteaa tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg STT:lle.
Hintojen nousun hidastuminen kuitenkin merkitsee, että ruoka ei tällä hetkellä enää ole merkittävä inflaatiota kiihdyttävä tekijä.
Viime talvena ruoan hintaa ja tuotantokustannuksia nosti energian ja lannoitteiden hintojen kova nousu. Nämä ovat tasaantuneet, mutta jatkossa kustannustaso koko ruokaketjussa pysyy korkeana muun muassa korkojen nousun sekä palkkaratkaisujen kautta.
Maatalouden yrittäjätuloa heikentää tänä vuonna pieneksi ja huonolaatuiseksi jäänyt sato. Suomessa viljasato jäänee PTT:n mukaan viidenneksen normaalisadon määrästä, noin 2,9 miljardiin kiloon. Märillä pelloilla korjattu sato menee tavallista suuremmalta osin rehuviljaksi.
Kuluttajat seuraavat hintoja
Kotitalouksien keskimääräinen ruokalasku kasvoi euroissa mitattuna viime vuonna, mutta ruoan suhteellinen osuus kulutusmenoista säilyi lähes ennallaan. Vaikutus kulutustottumuksiin on ollut selvä. Kuluttajat ovat entistä herkempiä hintojen nousulle ja he ovat osin siirtyneet edullisempiin tuotteisiin. Kaupat seuraavat kuluttajien käytöstä ja kampanjoivat hinnoilla.
Vaikutukset näkyvät myös tuottajapäässä. Luomumaidon tuotanto on laskenut kuusi prosenttia, osin tiukentuneen tuki- ja valvontabyrokratian, osin kysynnän vähentymisen myötä. Vaikutus näkyy muissakin luomutuotteissa.
– Se kyllä heijastuu luomuun selvästi, kun ovat hinnat nousseet ja osa kuluttajista on siirtynyt edullisempiin tuotteisiin. On kiinnostavaa nähdä, lähteekö luomun kysyntä kasvuun, kun ostovoima kohenee, Forsman-Hugg sanoo.
Toinen alue, jossa hintojen nousu näkyy, on kalan kulutus, joka on laskenut.
– Kulutuskäyttäytyminen muuttuu, ja epävarmuutta aiheuttaa se, missä määrin muutokset ovat pysyviä ja missä määrin ne palautuvat.
Viennin veto vähenee
Koko elintarviketeollisuuden suhdanne pysyy tänä ja ensi vuonna verraten heikkona sekä Suomessa että EU:ssa, kun kuluttajakysyntä laskee ja vientihinnat kääntyvät alaspäin. Viime vuonna Suomen elintarvikeviennin arvo ylitti kaksi miljardia euroa, osin vientihintojen nousun myötä. Tämä vuosi näyttää heikommalta, kun vienti Kiinaan vähenee ja vientihinnat ovat laskussa.
– Elintarvikeviennin kasvu olisi hyvin tärkeää, koska sitä kautta saisimme lisää rahaa ruokaketjuun. Tällä hetkellä viennin näkymä ei ole kovin hyvä, vaan näyttäisi siltä, että viennin arvo vähän laskee tänä vuonna. Kun elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu taittuu, niin se tarkoittaa siltä, että ruokaketjuun tulee taas vähemmän rahaa jaettavaksi kaikille toimijoille, Forsman-Hugg sanoo.