Talouden kannalta viimeiset vuodet ovat olleet vaihtelevia, eikä kriiseiltä ole vältytty. Miltä taloustilanne loppuvuoden osalta Suomessa näyttää?
Suomen taloudelle on tulossa vaikea loppuvuosi, ja talous kääntyy kasvuun vasta ensi vuonna, arvioi asuntorahoitukseen erikoistunut Hypo heinäkuun talouskatsauksessaan. Hypon arvion mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna prosentin.
Hypon ekonomisti Juho Keskinen arvioi Huomenta Suomen keskustelussa, että loppuvuosi tulee näyttämään haasteelliselta.
– Tässä on jo muutama vuosineljännes kitkuteltu tällaisessa nollakasvussa, ehkä vähän miinusmerkkisessäkin, talouskasvussa näin vuoden sisällä. Kyllä tämä korkojen nousu ja yleinen epävarmuus taloudessa, mikä tästä Ukrainan sodastakin on aiheutunut, loppuvuoden talousnäkymät painaa pakkaselle.
Mihin korkojen nousu merkitsevästi iskee, on yksityinen kulutuskysyntä, mikä on kääntymässä miinusmerkkiseksi, Keskinen katsoo.
– Sitten erityisesti investoinnit laskee tällaisissa epävarmoissa oloissa, missä korot ovat nousseet.
Kuluttajien ostokäyttäytymistä maailmanlaajuisesti tutkineen Capgeminin talouspalveluiden päällikkö Tea Silander huomauttaa, että kuluttajat ovat nykyään entistä huolestuneempia omasta taloudellisesta tilanteestaan.
Ostokäyttäytymistä on jouduttu mukauttamaan, Silander kertoo.
– Karsitaan tietyn tyyppisistä hankinnoista, ykkösenä nousee se, että impulssiostoksia on vähennetty, ja huomattavasti tarkemmin mietitään, mitä hankitaan. Lisäksi ei-välttämättömissä tuotteissa on karsittu, esimerkiksi elektroniikkaa, ulkona syömistä, ja tietyt luksushankinnat.
Tuleeko inflaation nousu jatkumaan?
Inflaatio kohosi osin Ukrainan sodan seurauksena ennätykselliselle tasolle, mikä johti maailmanlaajuisesti ongelmiin esimerkiksi ruoka- ja energiantuotannossa.
Suomessa sähkölaskut paisuivat ja ruoan hinta nousi. Keskuspankit ovat pyrkineet tasapainottamaan ja hillitsemään tilannetta korkojen nostoilla useaan otteeseen.
Tämän vuoden puolella inflaation taso on alkanut laskea. Miten kehitys tulee jatkumaan?
– Toivon mukaan alasuuntaisena, Keskinen sanoo.
– Inflaatio on ollut rajuinta sitten 1980-luvun, niin kuin kuluttajat ovat sen noteeranneet, ja se on heijastunut heidän luottamukseen. Hintojen nousu on kuluttajien kukkarossa selvästi tuntunut.
Keskinen sanoo, että positiivista tilanteessa on se, että rajuimmista luvuista on päästy takaisin alemmalle tasolle. Hänen mukaansa headline-inflaatio, eli kaikkien hyödykkeiden – energia ja ruoka mukaan laskettuna – hinnannousu kohosi pahimmillaan yli yhdeksään prosenttiin. Nyt on palattu 6,8 prosenttiin.
Huolta herättää kuitenkin niin sanottu pohjainflaatio, josta on puhdistettu energian ja ruoan hinta pois, mikä on Keskisen mukaan kysynnästä johtuvaa hintojen muutosta paremmin mittaava muuttuja.
– Se on kuitenkin pysynyt vielä liian korkealla, ja tästä syystä Euroopan keskuspankki on kerta toisensa jälkeen viestinyt, että korkoja nostetaan. Ehkä se tänä vuonna päättyy – ainakin yksi nosto vielä tulee, mutta tuleeko kaksi, sitä tässä vielä jännitetään.
Keskinen uskoo siltikin tilanteen normalisoituvan ensi vuoden puolella.
Lue lisää: Hypo: Suomen talous kääntyy kasvuun vasta ensi vuonna
Kaikesta ei haluta luopua
Vaikka säästää pitää tiukimmilla hetkillä, ihan kaikesta tavan kansalainen ei kuitenkaan halua luopua.
Välttämättömyyshyödykkeistä pidetään kiinni hanakimmin, Silander kuvailee – muun muassa ruoasta ja terveystuotteista ei haluta tinkiä.
Talouden kiristyminen on kuitenkin muuttanut kuluttajien käsitystä oman talouden hallinnasta.
– Kuluttajat ovat entistä hintatietoisempia, eli on vaihdettu kauppojen omiin merkkeihin. Olemme myös huomanneet, että aikaa käytetään entistä enemmän siihen, että haetaan parhaita hintoja ja tarjouksia – vertaillaan tuotteita ja valitaan entistä tarkemmin.
Jo koronapandemia siivitti monia yksityishenkilöitä ankarampaan säästämiseen. Silander katsoo, että pandemian jälkeistä aikaa seuranneessa talouskurimuksessa poltetaan nyt noita säästöjä.
– Ehkä tällä hetkellä enemmänkin syödään niitä säästöjä kohonneissa asumiskuluissa ja ruokakulujen kattamisessa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:49
Lue lisää: Yhä harvemmalla nuorella aikuisella on mahdollisuus omistusasuntoon – Näin monella alle kolmekymppisellä on asuntolainaa
Rakentaminen hiipuminen iskee talouskasvuun
Taloustilanne on hidastanut myös asuntojen ja kotien rakentamista ja suurempia rakennusinvestointeja.
Keskinen kertoo, että vuonna 2021 Hypossa aloitettiin 47 000 uutta asuntohanketta. Viime vuonna määrä tippui 38 000:een. Ennusteiden mukaan tänä vuonna vajotaan alle 30 000:een, jopa lähemmäs 20 000:tta.
– Parissa vuodessa asuntojen aloitukset ovat puolittumassa. Mitä tämä tarkoittaa? Se ei vielä vaikuta asuntojen hintoihin, koska puolitoista vuotta sitten aloitettuja asuntoja valmistuu – tällä hetkellä ollaan tilanteessa, missä tarjontaa on paljon ja kysyntää vähän. Mennään jonkin aikaa eteenpäin, niin tilanne voi olla hyvin toisenlainen, Keskinen selventää.
– Kansantalouden tasolla: rakennusala on merkittävä bruttokansantuotteen kasvun ja investointien kannalta, ja sillä tavalla tämä rakentamisen aktiviteetin hidastuminen tulee Suomen talouskasvua heikentämään.
Onko nyt siis huono aika myydä, jos harkitsee asunnostaan luopumista? Keskinen katsoo, että tärkein ajuri asunnon myynnissä on aina myyjän oma tarve ja tilanne.
Lue myös: Miten saada asunto myydyksi ostajan markkinoilla? – "Myyjä voi konkreettisesti vaivannäöllä vaikuttaa siihen, tarttuuko mahdollinen ostaja asuntoon"
Unohtuuko ekologisuus?
Kuluttajia kannustetaan yritysten, järjestöjen ja valtioiden tavoin ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin. Usein kestävyysseikat huomioiden tehdyistä ostoista joutuu kuitenkin vielä maksamaan tehotuotettua tai eettisesti kestämättömin oloin valmistettuja tuotteita enemmän.
Unohtaako kuluttaja ekologisuuden, kun pitää valita, mistä säästetään?
Silander kertoo Capgeminin havainneen tutkimuksessaan, etteivät ihmiset välttämättä enää ole valmiita maksamaan erikseen vastuullisuudesta.
– Toisaalta, mitä nähtiin, niin vastuullisuus on edelleen tärkeä valintakriteeri ja siitä on ehkä tullut sellainen asia, että se ei enää ole premiumia – siitä ei haluta enää maksaa ekstraa, eli ihmiset odottavat, että tuotteet ja palvelut on lähtökohtaisesti tuotettu vastuullisesti, Silander selventää.
Sama ilmiö näkyy myös ruokaostoksilla, Silander kuvailee.
– Kuluttajat odottavat, että kaupat tinkivät esimerkiksi omista katteistaan, eli kun tuotteiden hinnat on nousseet, niin että sitä nousua ei siirrettäisi täysmääräisenä siihen asiakkaan hintaan.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
11:41
Hallitus pyrkii leikkaamaan, osuu heikoimmassa asemassa oleviin
Uudessa hallitusohjelmassa on suunniteltu merkittäviä leikkauksia muun muassa sosiaalietuuksiin.
Hypon Keskisen mukaan suunnitelmien toteuttaminen tulee olemaan hankalaa tilanteessa, jossa inflaatio on parin vuoden ajan syönyt kuluttajien ostovoimaa.
– Tietyllä tavalla kuluttajan ovat reaalisesti köyhtyneet jo kahden vuoden ajan.
– Inflaatio itsessään iskee eniten pienituloisiin – pienituloiset eivät voi samalla tavalla tehdä ruokakaupassa valintoja, tai muuten elämässään, siis omilla valinnoillaan kiertää sitä.
Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden sopeuttaminen on kuitenkin tärkeä hanke, Keskinen sanoo. Kuluttajien ostovoiman nopean kasvattamisen suhteen hän olisi silti varovainen.
– Kun ei ole varmuutta siitä, onko inflaatio tullut pysyvästi alas, varoisin tekemästä runsaita palkankorotuksia tai kasvattamasta kuluttajien ostovoimaa.
Lue myös: Eläkeläiset kertovat, kuinka he selviävät kasvavista taloushaasteistaan: "Olen pitänyt vanhoja vaatteita. Ne ovat liian isoja"
Milloin tilanne paranee?
Hypon ennuste saa tulevan vuoden näyttämään ainakin hieman valoisemmalta, mutta onko liian aikaista puhua vaikeuksien selättämisestä?
Keskinen toteaa, että parempaan ollaan menossa, vaikka mitään erinomaista tilannetta ei pystytä ennustamaan. Kuluttajien luottamus taloustilanteeseen on kuitenkin parantunut viime talven pohjalukemista, hän huomauttaa.
– Ensi vuonna ollaan vihdoin tilanteessa, jossa omien ennusteiden mukaan palkat kasvaa enemmän kuin inflaatio.
Ukrainassa jatkuvan Venäjän hyökkäyssodan tuoma epävarmuus vaikeuttaa tulevan arviointia, Keskinen huomauttaa.