Suomalaisten lihankulutuksessa tapahtumassa yllättävä käänne – asiantuntija: "Kasvispohjaiset korvikkeet viimeinen niitti"

Sianlihan kulutus on ollut laskussa jo pidempään, mutta PTT:n mukaan myös naudanlihan kulutus vähenee tänä vuonna ja samaan aikaan siipikarjanlihan kulutuksen kasvu pysähtyy.

– Siipikarjanlihan kulutuksen kasvu on ollut yksi keskeisimmistä ruokatrendeistä viime vuosina, joten kulutuksen kasvun pysähtyminen ravistelee lihamarkkinoita, PTT kirjoittaa.

Yhdeksi syyksi lihan kulutuksen vähenemiseen PTT nostaa kasvisten kulutuksen lisääntymisen ja kasvipohjaisten lihankorvikkeiden ilmestymisen kauppojen hyllyihin. PTT:n mukaan terveys- ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen kulutuspäätöksissä on kasvattanut nopeasti kasvipohjaisten tuotteiden markkinoita.

PTT:n tutkimusjohtajan Hanna Karikallion mukaan kasvisten kulutus on kasvanut voimakkaasti jo useamman vuoden ajan. Hän ei halua puhua kasvisbuumista, koska kyseessä on pidempikestoinen trendi, jossa kasvisten määrä lautasella lisääntyy.

– Nyt kun markkinoille on tullut lisäksi lihaa korvaavia kasvipohjaisia tuotteita, ne ovat tavallaan viimeinen niitti sille, että lihan kulutus kääntyy oikeasti laskuun, Karikallio sanoo STT:lle.

Pellervon taloustutkimuksen mukaan lihan kokonaiskulutus vähenee myös ensi vuonna. Karikallion mukaan on silti vielä vaikea sanoa, onko lihan menekki kääntymässä pysyvämmin laskuun.

– Voisi sanoa, että kyllä tämä jatkuu yli meidän ennusteperiodin (ensi vuotta pidemmälle), mutta tähän liittyy paljon epävarmuutta esimerkiksi kasvisten ja lihan kuluttajahintojen kehityksestä.

Maitotuotteita korvataan kaurajuomilla ja muilla kilpailevilla tuotteilla

Lihan kulutus on lisääntynyt Suomessa huomattavasti vuosikymmenien kuluessa. Lihatiedotuksen mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 1970 keskimäärin 50 kiloa lihaa. Viime vuonna vastaava lukema oli jo runsaat 81 kiloa.

Aiemminkin on ollut yksittäisiä vuosia, jolloin lihan kulutus on vähentynyt, mutta pidemmällä aikavälillä trendinä on ollut kulutuksen lisääntyminen.

Tällä vuosituhannella lihan kokonaiskulutuksen kasvu on tullut käytännössä kokonaan siipikarjanlihan suosion nopeasta kasvusta. Siksi on yllättävää, että PTT ennustaa siipikarjanlihan kulutuksen pysähtyvän tänä vuonna.

Karikallion mukaan siipikarjanlihan kulutuksen kasvun pysähtymiseen vaikuttavat kasvisten lisääntyminen lautasella sekä lihaa korvaavien tuotteiden yleistyminen. Hän kertoo, että siipikarjanlihan kulutukseen vaikuttavat myös eläinten hyvinvointiin liittyvät tekijät, joista ihmiset ovat aiempaa tietoisempia.

Lihan ohella myös maitotuotteiden kulutus on heikkenemässä. PTT:n mukaan maitotuotteiden kulutus laskee tänä vuonna lähes kaikissa tuoteryhmissä.

Kehityksen taustalla ovat Karikallion mukaan kilpailevat kasvipohjaiset tuotteet, muun muassa kaurajuomat. Hän kertoo, että kasvipohjaisia uutuustuotteita saapuu koko ajan lisää kauppojen valikoimiin, ja tuotteita on hyvin saatavilla. Tarjonta ja kysyntä molemmat lisääntyvät, Karikallio kertoo.

Lihan vientikysyntä nostanut kuluttajahintoja

Lihan menekin hiipumiseen vaikuttaa myös se, että lihatuotteiden kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna tuntuvasti. PTT arvioi lihan hinnan kohoavan tänä vuonna peräti neljä prosenttia, kun ruuan keskimääräinen hinta nousee samaan aikaan noin prosentin verran. Lihan hinnannousu on nopeutunut selvästi viime vuodesta, ja PTT luonnehtii hintakehitystä "poikkeuksellisen rajuksi".

Samaan aikaan kasvisten hinnat ovat tänä vuonna laskeneet, kun kasvuolosuhteet ovat palautuneet normaaleiksi haastavan viime vuoden jälkeen. Vihannesten, hedelmien ja marjojen tarjonnan kasvu ja hintojen halpeneminen on vahvistanut kulutuksen siirtymistä pois lihatuotteista.

Osasyynä lihatuotteiden hintojen nousuun on PTT:n mukaan lihan vientikysynnän kasvu. Afrikkalaisen sikaruton seurauksena eurooppalaiselle sianlihalle on kysyntää erityisesti Aasiassa.

Kiinassa levinnyt afrikkalainen sikarutto on nostanut sianlihan hintaa ja lisännyt myös HKScanin ja Atrian tuotteiden kysyntää, lihatalot kertoivat toukokuussa STT:lle. Tautiin voi arvioiden mukaan kuolla jopa yli puolet Kiinan 400 miljoonasta siasta.

Ensi vuonna lihan hinnannousun pitäisi ennusteen mukaan hidastua selvästi maltillisemmalle tasolle. PTT arvioi lihan hinnan kohoavan ensi vuonna puolitoista prosenttia, eli suunnilleen saman verran kuin elintarvikkeiden hinnan keskimäärin.

Ensi vuonna ruuan keskimääräinen hinnannousu siis vauhdittuu hieman tämän vuoden tasolta. Syynä tähän on kasvisten ennakoitu kallistuminen.

Kasvisten kallistuminen taas vaikuttaa osaltaan siihen, että PTT arvioi siipikarjanlihan kulutuksen kääntyvän ensi vuonna jälleen pieneen kasvuun.

Suomalaisten juustojen vienti Japaniin moninkertaistunut

PTT:n mukaan Suomen elintarvikevienti kasvaa tänä vuonna selvästi. Vienti kasvaa laaja-alaisesti, eli monissa eri tuoteryhmissä ja useilla markkina-alueilla.

Kehitystä vauhdittaa eniten maitotuotteiden viennin voimakas kasvu. Euroopan unionin ja Japanin viime vuonna solmiman vapaakauppasopimuksen ansiosta esimerkiksi suomalaisten juustojen vienti Japaniin on moninkertaistunut.

Karikallion mukaan Japaniin vietävien juustojen vientihinta on hieman keskimääräistä juustojen vientihintaa matalampi.

– Se kertoo, että ne eivät ole premium-juustoja, vaan aika tavallista juustoa. Veikkaan, että se on edamia, emmentalia, ihan näitä perusjuustoja.

Suomen maitosektori hyötyy vapaakauppasopimuksesta myös mutkan kautta. Kun EU-maista viedään yhä enemmän maitotuotteita Japaniin, niin Euroopan markkinoille tulee aiempaa enemmän tilaa suomalaisille tuotteille.

– Nimenomaan korkeamman jalostusasteen tuotteille, kuten jogurteille ja juustoille. Niiden kysyntä on kasvussa, Karikallio kertoo.

Lisäksi maitojauheen hinta on kaksinkertaistunut runsaan vuoden aikana, joten sen vienti on muuttunut kannattavaksi.