Hallituksen budjettiriihi on valmistunut ja nyt kansa pitelee kädessään kuumaa perunaa sen suhteen, keitä verokaavailut rankaisevat ja palkitsevat. Tässä jutussa puretaan läpi se, millaisia vaikutuksia hallituksen tehdyillä päätöksillä on vaikkapa opiskelijan, palkansaajan tai eläkeläisen talouteen.
Palkansaaja
Mikäli olet palkansaaja, kukkarollesi povataan positiivia tuulia vuodelle 2024. Palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna noin 0,7 prosenttiyksikköä, mikä jättää keskituloisen palkasta 340 euroa enemmän käteen vuodessa. Keskituloiseksi lasketaan 3 840 euroa kuukaudessa tienaava palkansaaja.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Velkalaivasta runoileva hallitus vaikeni kaikesta ikävästä
Tiistaina Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää palkansaajien kevennystä tuntuvana.
– Se on aika paljon. Enemmän kuin vuoden 2017 jälkeen on kertaakaan kevennetty.
Eläkeläinen
Eläkeläisille on luvassa indeksikorotuksia vuodelle 2024 toteutuneen inflaation perusteella. Työeläkeindeksi on nousemassa noin 5,5 prosenttia, kansaneläkkeet nousevat saman verran.
Ensi vuonna eläkeläisten verotus tulee pysymään kuluvan vuoden tasolla. Kaikkiaan Lehtinen näkee eläkeläisten verotuksen tilanteen hyvänä.
– Heiltä ei leikata mitään, vaan heille on tulossa aika kovia indeksikorotuksia.
Lue myös: Tällaiset terveiset pääministeri Orpo lähettää Suomen köyhille: "Tämä on se tie, joka meidän pitää kulkea"
Lue myös: Palkansaajien verotus kevenee ensi vuonna 400 miljoonaa
Yrittäjät
Hallituksen verokaavailut eivät ole iskemässä tuntuvasti yrittäjien kukkaroon. Lehtinen summaa, ettei yritysverotukseen ole luvassa muutoksia.
Opiskelijat ja työttömät
Suurimmat kolhut ensi vuoden verokaavailuista ottavat vastaan pienituloisimmat eli opiskelijat ja työttömät.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen ensimmäisen budjettiriihen leikkaukset huolettavat erityisesti opiskelijoita, jotka kamppailevat tiukentuvan taloudellisen tilanteensa kanssa.
Opintorahan indeksijäädytys tulee vaikuttamaan opiskelijan arkeen koko vaalikauden ajan.
Lue myös: Suomi ottaa ensi vuonna 11,5 miljardia lisää velkaa – Orpo: "Tilanne on vakava"
Verokaavailuilla muun muassa aktivoidaan opiskelijoita työelämään, mutta leikkaukset eivät ilahduta täysipäiväisiä opiskelijoita. Jo tiistaina opiskelijat ryhtyivät vastaväitteeseen valtaamalla Helsingin yliopiston päärakennuksen vanhan puolen ja vaativat hallitusta perumaan suunnitelmiaan.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja kannustaa opiskelijoita työelämään jo opiskelujen aikana.
– Myös koulutuksen tukena ja tulonhankinnan kannalta on hyvä tehdä jonkun verran töitä.
Etujärjestöt ja ammattiliitot pöyristyivät päätöksistä, myös kiitosta tuli
Hallituksen verokaavailut saavat runsaasti risuja useilta eri ammattiliitoilta ja etujärjestöiltä. Etenkin pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia arvostellaan sopimattomina.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava kertoo tiedotteessa, ettei budjettiriihessä osaamis- ja koulutustason nostolle ole nähty rakennettavan riittävää pohjaa.
Lue myös: Purran yllätysavaus lapsilisään puuttumisesta puhutti hallituksen tiedotustilaisuudessa – "Täytyy keskustella"
Lue myös: Näistä asioista hallitus aikoo leikata – "Ilmaista rahaa ei ole"
Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo tiedotteessa, että Suomen on huolehdittava opiskelijoiden riittävästä toimeentulosta täysipäiväiseen opiskeluun jatkossakin.
Ammattiliitto STTK antaa hallitukselle selkäsaunan siitä, että budjetin talouden sopeuttamispäätökset ovat tehottomia. Pääekonomisti Patrizio Lainà toteaa tiedotteessa, että julkaistuilla toimilla julkinen talous ei vahvistu ja hyvinvointivaltiota murennetaan.
STTK:n mukaan työntekijöille koituu ongelmia myös esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksujen alentamisesta, jonka vaikutukset ovat pois palkansaajilta mutteivät työnantajilta.
Lue myös: Orpo Ylelle: On vaikea ymmärtää opposition "täysin päinvastaisia" moitteita velkaantumisen jatkumisesta ja liikaa leikkaamisesta
Suomen sosiaali ja terveys (Soste) puolestaan arvioi, että pienituloisten määrä tulee vuonna 2024 kasvamaan noin 40 000 ihmisellä. Heistä noin 12 700 on Sosten mukaan lapsia.
– Päätökset ovat arvovalintoja. Hallituksen leikkausten vaikutukset kasautuvat samoille ihmisille ja samoille kotitalouksille lisäten eriarvoisuutta, sanoo Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas tiedotteessa.
Työnantajapuolta edustavat tahot ovat budjettiesitykseen tyytyväisempiä.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan hallituksen toimet velkaantumisen katkaisemiseksi ja ostovoiman lisäämiseksi sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan panostaminen ovat välttämättömiä, jotta Suomi saadaan nostettua takaisin kestävän julkisen talouden tielle.
– Tehdyistä päätöksistä ei ole varaa lipsua, eikä hallitus niin budjettiriihessä tehnyt, toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo EK:n tiedotteessa.
Lue myös: Opposition kansanedustajat marssivat ulos sote-valiokunnasta
Myös Keskuskauppakamarin mukaan julkisen velan tasapainottaminen budjettiesityksessä olevin keinoin on välttämätöntä.
Suomen Yrittäjät katsoo veronkevennyksen olevan hyvä alku talouden tasapainottamiselle, mutta järjestön mukaan lisäkiristyksetkin voivat vielä olla tarpeen tämän hallituskauden aikana.
Suomen Yrittäjät kiittää hallitusta siitä, että järjestön esitysten mukaisesti hallitus luopui työnantajille maksettavan perhevapaakorvauksen leikkauksesta ja lisäsi yksityisen hoidon Kela-korvauksia jonojen lyhentämiseksi.