Professori paljastaa, miksi laihdutuskuurit usein epäonnistuvat – "Pyritään takaisin lähtöpainoon tai mieluiten pikkuisen yli"

3:49
Nina Kyyhkysen paino lähti nousuun reumaan sairastumisen ja kortisonilääkityksen jälkeen. Lihavuusleikkauksen läpikäynyt Kyyhkynen kertoo, millainen vaikutus hoidolla oli hänen elämäänsä.

Rajuilla laihdutusyrityksillä on tapana epäonnistua eikä syy ole mielen heikkoudessa. Vuosituhansien kehityksen aikana ihmisen kehoon on syntynyt mekanismeja, jotka tekevät laihduttamisesta hankalaa.

Suomalaisista yli 30-vuotiaista aikuisista suurin osa on ylipainoisia ja reilu neljännes lihavia. Lähes joka toinen mies ja nainen on vyötärölihava.

Liikakilot lisäävät riskiä sairastua lukuisiin sairauksiin ja voivat nakertaa ihmisen psyykkistä hyvinvointia. Laihtuminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. 

– Yleensä laihdutuksessa käy niin, että mitä rajummin ja keinotekoisemmin yrittää, sitä enemmän keho pistää kampoihin. Sen takia rajut laihdutusyritykset usein epäonnistuvat ja paino palaa pian takaisin, lihavuuteen erikoistunut professori Kirsi Pietiläinen sanoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Tästä on kiittäminen evoluutiota, jonka vuoksi ihmisen kehoon on kehittynyt useita laihdutusta jarruttavia mekanismeja. Ruoansaantiin liittyvä yltäkylläisyys ja helppo saatavuus on tuore ilmiö, jota ennen ylimääräisen energian varastoimisesta on ollut kiistatonta hyötyä. Nykyihmisen kannalta asia on toisin.

– Mekanismeilla pyritään takaisin lähtöpainoon tai mieluiten pikkuisen yli, että on varaa seuraavassa nälkäjaksossa.

Kolme laihtumista jarruttavaa mekanismia

Pietiläinen jakaa mekanismit kolmeen eri osaan: Ensinnäkin aivot haluavat ihmisen syövän lisää. Toiseksi lihas- ja rasvakudokset haluavat ihmisen kuluttavan vähemmän energiaa. Kolmas tekijä ovat suolistohormonit. 

– Uskon, että kun laihduttaa, nämä järjestelmät kytkeytyvät päälle sillä tavalla, että sekä halutaan syödä lisää että kuluttaa vähemmän ja keskeisenä välittävänä tekijänä ovat suolistohormonit, Pietiläinen selvitti.

Ihmisen lihoessa kylläisyyshormoneina toimivien suolistohormonien eritys vähenee. Kato lisääntyy ihmisen laihtuessa. Kylläisyyshormonipitoisuuksien laskun vuoksi ihminen jää nälkäiseksi, vaikka söisi suuriakin määriä ruokaa.

Lihavuuden hoito

Nopeaa laihtumista lupaavat dieetit voivat kuulostaa houkuttelevilta, mutta ne harvoin pureutuvat niihin asioihin, jotka oikeasti menevät laihdutuspyrkimyksissä pieleen. Pietiläinen peräänkuuluttaa lihavuuden hyvää ja jarruttavat mekanismit huomioon ottavaa hoitoa terveydenhuollossa.

Lihavuuden ensisijainen hoitomuoto on elintapahoito: terveyttä edistävän ruokavalion noudattaminen sekä riittävästä liikunnasta ja unesta huolehtiminen. Elintapamuutosten tukena voi tarvittaessa käyttää lääkehoitoa, esimerkiksi suolistohormonilääkityksiä. 

Mikäli nämäkään keinot eivät auta, tulisi potilaan päästä matalalla kynnyksellä lihavuusleikkaukseen, jossa mahalaukku joko ohitetaan tai kavennetaan. Molemmat leikkaustavat rajoittavat syötävän ruoan määrää. 

– Se on apukeino ja tukimuoto siihen, että jatkuva nälkä ei kalva ja on helpompi syödä vähän ja terveellisesti, Pietiläinen sanoi.

Myöskään henkisestä hyvinvoinnista huolehtimista ei tule laiminlyödä laihduttaessa. Itsensä jatkuva ruoskiminen ei pudota painoa. Pysyvät laihdutustulokset ovat todennäköisempiä, kun ne rakentaa hyvän ja tasapainoisen olon varaan.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit tai lisää aiheesta painonhallinta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja