Potilasasiakirjoihin tulee merkitä kaikki hoidon kannalta olennaiset asiat. Toisinaan lääkärien kirjaukset saavat kuitenkin kulmat kohoamaan. Julia ja Emmi kokivat heistä kirjoitetut kuvaukset epäreiluiksi.
Helsinkiläinen Julia Saarholm, 29, käveli alas rappusia, kun nilkka taipui eteenpäin ja nyrjähti pahasti. Lähistöllä ollut kaveri kiidätti hänet päivystykseen, jossa ystävälliset hoitajat tutkivat jalan kahteen otteeseen murtumien varalta. Nilkkatuen saanut Julia tarkisti kotimatkalla, miten jalkaa tulikaan hoitaa.
Helpotus murtuman välttämisestä vaihtui nopeasti järkytykseksi, kun hän tajusi, mitä lääkäri oli Omakanta-verkkopalveluun kirjannut.
"Yt [yleisterveys] hyvä, hieman ylipainoinen nainen. Hyppii yhdellä jalalla vastaanottohuoneeseen."
Juliasta tuntui, että mukavan oloinen lääkäri oli tehnyt hänestä naurunalaisen. Mitä tekemistä hänen painollaan ylipäätään oli hoidon kannalta? Lääkäri oli muutenkin kirjannut ylös hänen pituutensa ja painonsa. Kasvokkain Julian painosta tai sen vaikutuksesta hoitoon ei ollut mainittu sanallakaan.
– Pääsi itku, mutta seuraavana päivänä harmitus vaihtui ajatukseen siitä, mitenhän muut ovat kirjauksia kokeneet, Julia kertoo.
Niinpä hän päätti kertoa kokemuksistaan Twitterissä. Nopeasti kävi ilmi, ettei hän ole ainut, joka on kokenut lääkäreiden kirjoittamat potilaskuvaukset epäoikeudenmukaisiksi.
Julian twiitti on herättänyt paljon keskustelua. Jos upotus ei näy, voit avata sen tästä.
Työuupunut lakkasi kyntensä: "Huoliteltu olemus"
Yksi heistä on helsinkiläinen kolmekymppinen Emmi, joka esiintyy tässä jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.
Emmi oli keväällä työterveyslääkärillä työuupumuksen vuoksi. Hän oli aloittanut unilääkkeiden käytön hiljattain ja sairausloma oli juuri päättymässä. Vastaanotolla keskusteltiin Emmin voinnista ja työkyvystä.
Myöhemmin Emmin etsiessä Omakannasta reseptiä, hän törmäsi korvissa särähtävään potilaskuvaukseen:
"Motorisesti levollinen, rauhallisesti tuolissa istuu, huoliteltu olemus."
Emmi muistaa lakanneensa kyntensä, mutta siinäpä se. Hän oli kotoa lähtiessään miettinyt, voisiko mennä Helsingin keskustassa sijaitsevalle lääkäriasemalla verryttelyhousuissa ja likaisella tukalla. Kirjaus sai pohtimaan, kuinka pahan näköinen potilaan pitäisi olla, jotta se saisi lääkärin huolestumaan.
– Mietin, että nyt kun olen lakannut kynnet, niin ajatteleeko ne, että olen työkykyinen. Sain ihan älyttömän paniikin, että enkö mä näyttänyt tarpeeksi huonolta.
Lue myös: Psykologi varoittaa: Nämä kolme seikkaa kertovat lähestyvästä burnoutista
Mitä potilasasiakirjoihin pitää kirjata?
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vs. hallintoylilääkäri Anu Maksimow kertoo, että lähtökohtaisesti potilaskuvauksiin kirjataan asioita, jotta potilaalle voitaisiin tarjota mahdollisimman hyvää hoitoa.
– Meillä on hyvin tarkka lainsäädäntö, että potilasasiakirjoihin pitää kirjata kaikki, mikä on kulloisenkin tilanteen ja potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan kannalta tarpeellista tietoa, Maksimow sanoo.
Esimerkiksi ylipaino on joissain tapauksissa terveydellinen ja hoidollinen riskitekijä, joka vaikuttaa muun muassa kipsi- tai leikkaushoidosta aiheutuvaan tukosriskiin. Psykiatrisissa arvioinneissa potilaan ulkoisen olemuksen havainnointi taasen voi liittyä kliiniseen kokonaisuuteen ja kertoa, kuinka hyvin potilas pystyy huolehtimaan itsestään.
Maksimow ymmärtää, että lääkärin neutraaleiksi tarkoittamien havaintojen lukeminen voi jälkikäteen tuntua pahalta etenkin, jos kyseisistä asioista ei ole vastaanotolla avoimesti keskusteltu. Hän myöntää, että vuorovaikutuksessa olisi petrattavaa.
– Toive tietenkin on, että kaikki keskustellaan auki ja ollaan hyvässä vuorovaikutuksessa.
Hyvää hoitoa, mutta vuorovaikutuksessa petrattavaa
Julia ja Emmi korostavat saaneensa hyvää ja ystävällistä hoitoa. Juuri sen vuoksi kylmältä kalskahtava potilaskuvaus tulikin niin isona yllätyksenä. Ongelmaksi muodostui eritoten se, että henkilöön menevistä havainnoista ei keskusteltu vastaanotolla.
– Oli epäselvää, vaikuttiko nyrjähtäneeseen nilkkaan se, onko lievää ylipainoa vai ei, Julia sanoo.
Myös Emmistä tuntui erikoiselta, että asiasta, jonka lääkäri katsoi kirjaamisen arvoiseksi, ei puhuttu potilaan kanssa.
Molemmat naiset ymmärtävät potilaskuvasten merkityksen hoidon kannalta sekä lääkäreiden kiireen ja resurssipulan. Havainnot kuitenkin koskevat tuntevaa ihmistä, eivät fysiologista konetta. Fakta on, että tuo tunteva ihmisolento voi jälkikäteen nähdä, mitä hoitava lääkäri on hänestä kirjoittanut.
– Jos ne näkyvät potilaalle noin selvästi, niin ehkä kannattaisi pohtia, mitä sinne sitten runoilee, Emmi sanoo.
Lue myös: Erikoislääkäri Tellervo Seppälä haluaa puhua suomalaisten ylipainosta suoraan – kehopositiivisuudellakin on kääntöpuolensa
"Kunnioittava lähestyminen ja asiallinen kohtaaminen ovat perusoletuksena"
Maksimow kertoo, että potilailta tulee jonkin verran Omakannan kirjauksiin liittyviä yhteydenottoja niin hoitaneisiin yksiköihin kuin suoraan lääkäreillekin. Jos kirjauksissa on virhe, on oikaisua varten oma prosessinsa. Myös vanhentuneen diagnoosin purkamista voi pyytää.
Lähtökohtaisesti potilaan tiedoista ei mitään poisteta, sillä merkinnät ovat jatkumo. Sairauskertomus on yksi lääkärin työkaluista.
– Lain mukaan merkinnöistä ei saa ottaa mitään pois vaan sitten tehdään korjaus, Maksimow sanoo.
Hän pitää tärkeänä potilaan oikeutta tarkistaa itseään koskevia merkintöjä. Lääkärikunnassa ollaan tietoisia siitä, että potilaat pääsevät lukemaan heidän kirjauksiaan. Yksityiskohtaista ohjeistusta sanavalintoihin liittyen ei Maksimowin mukaan ole tehty.
– Kyllä lähdetään siitä, että kunnioittava lähestyminen ja asiallinen kohtaaminen ovat perusoletuksena kaikissa kirjauksissa.
Häpeä ja syyllistäminen eivät motivoi
Julia kertoo olevansa tietoinen siitä, että on lievästi ylipainoinen. Siitä hän ei ole niinkään vakuuttunut, että ylimääräiset kilot olisivat vaikuttaneet nilkan nyrjähtämiseen. Portaita alas mennessään hän tuijotti puhelintaan.
Lääkärin kirjoittama potilaskuvaus ei myöskään ole omiaan motivoimaan laihduttamiseen.
– En usko, että se auttaa hirveästi, jos tuotetaan häpeää tai syyllisyyttä, Julia toteaa.
Lue myös: Jalkoja särki alvariinsa, mutta Yasminaa vain käskettiin laihduttamaan – lopulta oirekirjon taustalta löytyi lipödeema: "Luulin pitkään, että vika on minussa"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
2:10