Kysyimme työterveyslääkäriltä, mitä lääkäri kirjaa sairauspoissaolotodistukseen, kun kyse on yllättävästä henkilökohtaisesta kriisistä.
Perussuomalaisen kansanedustaja Timo Vornanen kertoi eilen jäävänsä kahden viikon sairauslomalle. Syy Vornasen sairauslomalle ei ole tiedossa.
MTV Uutiset tiedusteli asiantuntijalta, millaisella diagnoosilla työntekijä voi saada sairauslomaa töistä kohdattuaan henkilökohtaisen kriisin. Kysymykseen vastasi työterveyslääkäri Toni Vänni Terveystalosta.
Lue myös: "Jos työuupunut laitetaan yksin kotiin, ei se muuta tilannetta" – onko pelkästä sairauslomasta hyötyä?
Näillä perustein sairauslomaa myönnetään
Se, mitä työterveyslääkäri tällaisessa tapauksessa sairauspoissaolotodistukseen kirjoittaa, on monen asian summa. Huomioon pitää ottaa ennen kaikkea työkyky.
– Kaikki perustuu potilaan toimintakykyyn, työkykyyn ja oireisiin. Niiden perusteella arvioidaan työkykyä ja sairauspoissaolon tarvetta, Vänni sanoo.
Sairauspoissaolon edellytys on, että ihminen on täysin kyvytön omaan työhönsä tai sairauden hoito edellyttää työstä poissaoloa. Lisäksi töihin palaaminen ei saa pahentaa sairautta tai hidastaa sen paranemista.
Esimerkiksi murtunut käsi ei fyysisessä työssä parane, mutta fyysistäkin työtä voidaan mahdollisesti muokata siten, että työntekijä voi voikin akuutin vaiheen jälkeen palata työhön.
– Näitä täytyy aina pohtia.
Samoin syvän surun kohdatessa esimerkiksi läheisen menetyksen myötä voi pitkä sairausloma tulla tarpeeseen. Jos on niin murheenmurtama tilanteesta, että ei pysty kuin itkemään eikä unikaan yöllä tule, voi syntyä sopeutumishäiriö tilanteeseen tai jopa pidemmällä oireilulla masennus.
Toisille taas suuren surun keskellä työ on helpotus ja auttaa jaksamaan. Nämä ovat yksilökohtaisia asioita.
Entä se diagnoosi?
Jos taustalla on psyykkisen tai fyysisen haasteen sijaan jotain itse aiheutettua, silloinkin asioita punnitaan tapauskohtaisesti.
Vänni korostaa, että ei ota kantaa Vornasen tapaukseen. Hän puhuu nyt yleisellä tasolla.
– Kyllähän sellaista tapahtuu, että kämmää jotain vaikkapa firman pikkujouluissa, joissa ollaan kovassa humalassa ja tehdään jotain aivan typerää, huudetaan, riehutaan tai haukutaan kaikki työkaverit tai pomo. En yhtään ihmettele, siitä tulee morkkis tai paha mieli, Vänni pohtii.
Lue myös: Moni vilkuilee töitä koneelta sairauslomallakin, mutta se ei kannata – "On iso satsaus, että voi olla poissa"
Diagnoosi riippuu tilanteesta ja tapahtumista. Vännin mukaan kysymykseen onkin mahdoton antaa yksiselitteistä vastausta.
– Laittaisin varmaan diagnooseiksi tällaisessa tapauksessa alkoholin haitallisen käytön ja varmaan myös sopeutumishäiriön, hän miettii.
Sopeutumishäiriöksi kutsutaan tunne-elämän häiriötä ja ahdistusta, joka tulee jostain sellaisesta, mikä haittaa ihmisen toimintaa, työkykyä ja sosiaalista toimintakykyä.
– Se on aika hyvä diagnoosi tämäntyyppisissä tapauksissa.
Alla olevalla videolla kerrotaan kahdesta "polusta", jotka voivat työpaikalla johtaa ihmisten välisiin ongelmiin. Juttu jatkuu videon alla.
10:24
Mistä löytyisi ratkaisu työpaikan ihmissuhdehaasteisiin? Haastattelussa Pihlajalinnan organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahti sekä sovittelija ja työterveyshoitaja Merja Tervo.
Suuret tunteet voivat vaikuttaa työkykyyn
Ottamatta kantaa Vornasen tapaukseen Vänni pohtii, että oma tyhmä ja ajattelematon käytös voi aiheuttaa ihmisellä suuren tunnereaktion, jonka myötä ihminen ei kykene suoriutumaan työstään.
Hän saattaa esimerkiksi itkeskellä koko ajan eikä saa nukutuksi. Silloin sairausloma voi tulla tarpeeseen henkisen kuormituksen vuoksi.
– Jos tekisi jotain ihan hullua tai aivan päätöntä ja päätyisi kaikkien lehtien otsikoihin ja kauheasti retosteltaisiin sillä, kyllä se varmasti aiheuttaa ahdistusta ja tulee sellainen sopeutumishäiriö.
Lue myös: "Ykköseksi nostan huonon johtamisen" – Outi on joutunut vaihtamaan työpaikkaa jo kolme kertaa
Muitakin mahdollisia diagnooseja
Sopeutumishäiriön ohella paperiin voidaan kirjoittaa muunkinlaisia syitä, esimerkiksi ahdistuneisuushäiriö, mikä pätee pidempiaikaisiin työkyvyttömyystapauksiin. Sopeutumishäiriössä on kyse lyhytaikaisemmasta tilasta.
– Jos ei mitään muuta aiempaa diagnoosia ole, alkutilanne olisi ehkä juuri tuollainen lyhytkestoinen diagnoosi sellainen, josta parannutaan pääsääntöisesti
Sairauspoissaolotodistukseen saatetaan kirjata myös vaikkapa unihäiriö. Vänni muistuttaa jälleen, että kirjoitettu diagnoosi riippuu vaivasta, joka on kyseessä.
– Lääkärit arvioivat aina parhaan kykynsä mukaan sen, mikä on oikea diagnoosi
Hän muistuttaa, että diagnoosikin on käytännössä vain arvio. Nekin muuttuvat joskus tutkimusten edetessä.
Lue myös: Ahdistuneisuus alkoholin juomisen jälkeen ei ole pelkkää "morkkista" – tämä aivoissasi tapahtuu
Esimerkki: Kisa saunan kiukaalla istumisesta
Vänni havainnollistaa sairauspoissaolon kirjoittamisasiaa hypoteettisen esimerkin kautta: Kuvitellaan tilanne, jossa on oltu viettämässä viikonloppua ja juodaan liikaa. Sitten päätetään pistää pystyyn ajattelematon kisa, kuten että, kuka pystyy istumaan kauimmin saunan kiukaalla.
Tällaisesta oletettavasti syntyy palovammoja ainakin peräpäähän ja pakaroihin. Jos työ vaatii istumista, kuten bussikuskin ammatissa, sairauspoissaoloa tulee.
Toimistyöläisellä saattaa auttaa, jos seisoskelee istumisen sijaan. Tämä toki riippuu palovammojen vakavuudesta.
– Kyse on juuri siitä, onko ihminen kyvytön tekemään omaa työtään. Sillä ei ole loppupeleissä merkitystä, miten se vamma on aiheutunut, me mietimme vain lääketieteellistä puolta.
Lue myös: Nämä kaksi "polkua" töissä voivat johtaa ongelmiin: "Olemme ehkä vähän herkkähipiäisiä siinä, että..."
Kenties korvaavaa työtä
Lääkäri saattaa kirjoittaa sairauspoissaoloa, mutta sen sijaan saatetaan myös suositella muokattua työtä, esimerkiksi jotain kevennettyä, jota työntekijä voi tehdä.
– Kaikki pitää aina pohtia tapauskohtaisesti, Vänni sanoo.
– Vaikka jos olisi pikku palovamma takapuolessa, niin jos olet bussikuski, et pysty istumaan, mutta jos olet toimistotyössä voit ehkä seistä.
Alla olevalla videolla kerrotaan, millainen sairausloma auttaa työuupumukseen. Juttu jatkuu videon alla.
0:45
Mitä sairauslomalla kannattaisi tehdä, jotta oireilu ei palaisi heti töihin palattua? Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen vastaa.
Sairauspäivärahaa tai sairauspoissaolon ajan palkkaa ei välttämättä saa
Vaikka työterveyslääkäri kirjoittaisi sairauspoissaoloa, voi työnantaja tai vakuutusyhtiö päättää olla maksamatta sairausajasta palkkaa, jos kyseessä on täysin itse ja tarkoituksella aiheutettu syy.
– Näiden asioiden pohtiminen ei kuulu työterveyslääkärille.
– Siitä voidaan ehkä puhua työntekijän kanssa, että kannattaa varautua tällaiseen juttuun, Vänni miettii.
Jos pelissä on alkoholia
Monesti alkoholilla on osuutta asiaan, jos tehdään jotain tyhmää. Tällaisissa tilanteissa Vänni saattaa kirjoittaa sairauslomatodistukseen maininnan alkoholin haitallisesta käytöstä: "Alkoholin käytön aiheuttama akuutti päihtymystila ja vammautuminen tai muu ruumiillinen vaurio."
– Palovammaa tuskin olisi ollut ilman humalatilaa, hän perustelee viitaten aiempaan esimerkkiinsä.
Vännin mukaan näitäkin tilanteita arvioidaan tapauskohtaisesti. Vahinkojakin sattuu, jos vaikka liukastuu liukkaalla pinnalla, vaikka olisikin nauttinut alkoholia.
Toisaalta Vänni miettii, että Suomessa valitettavan vähän lääkärit käyttävät alkoholisyitä.
– Jos on päihdeongelmia, ihmisiä suojellaan kauhean pitkään. Se ei ole tarkoituksenmukaista. Ongelmat täytyy tuoda pöydälle näissä kohdissa, että mitä niiden kanssa tehdään.
Katso myös video: Voiko työntekijöiden omiin sairausilmoituksiin luottaa?
9:54
Keskustelu työterveydestä ja sairauslomakäytännöistä. Työterveyslääkäri ja yrityksen edustaja keskustelevat uudesta ilmoituskäytännöstä ja sen vaikutuksista työyhteisöön.