Stefan Lindholm sai uuden maksan kymmenen vuotta sitten, mistä alkoi rankka kuntoutus.
Liikunnan terveysvaikutukset osoittautuivat elintärkeiksi, kun raaseporilainen Stefan Lindholm ajautui kymmenen vuotta sitten runsaassa viikossa hengenvaaralliseen tilaan. Hän sai uuden maksan, ja liikunnalla vahvistunut sydän piti hänet elossa elinsiirron ja kovan kuntoutuksen aikana.
Tapahtumaketju käynnistyi vuonna 2014 kuumeilulla, ja lääkärissä arveltiin, että kyseessä on keuhkokuume.
– Kuume ja väsymys pahenivat kuitenkin edelleen, ja naisystäväni päätti viedä minut uudelleen lääkäriin, 68-vuotias Lindholm kertoo STT:n haastattelussa.
Sairaalassa Lindholmia tutkittiin, ja hänellä todettiin mononukleoosi eli pusutauti. Samalla hänen maksastaan otettiin koepala, sillä maksa-arvot olivat koholla.
– Koepalan otto ei onnistunut, vaan sain sisäisen verenvuodon. Tilani ajautui hetkessä hengenvaaralliseksi, Lindholm kertaa.
Lindholm siirrettiin kiireellisesti Helsinkiin Meilahden sairaalaan, ja matkalla hänen sydämensä pysähtyi kaksi kertaa. Sairaalassa vatsasta poistettiin kiireellä sinne valunut veri. Samalla tehtiin pohjoismainen hätähaku uuden maksan löytymiseksi. Se löytyi Lindholmin onneksi saman vuorokauden aikana.
– Kaksitoista tuntia kestänyt operaatio sujui hyvin, ja kehoni otti vastaan uuden maksan. Minulta jouduttiin poistamaan perna ja sappirakko, mutta ihminen selviytyy hyvin ilman niitä, kuvaa kolme viikkoa tajuttomana leikkauksen jälkeen ollut Lindholm.
Lue myös: Väärät uskomukset maksasairauksista aiheuttavat häpeää
"Vahva liikuntataustani oli keskeistä"
Herättyään Lindholm ymmärsi, että edessä on rankka kuntoutus, sillä alussa vain toisen jalan isovarvas liikkui. Lääkäri kertoi vahvan fyysisen kunnon pelastaneen hengen.
– Hän totesi, ettei sydämeni olisi kestänyt, jos se ei olisi ollut vahva ja hyväkuntoinen. Tässä taas vahva liikuntataustani oli keskeistä, sillä olin juossut viisi maratonia, useita puolimaratoneja sekä harrastanut muutoinkin liikuntaa.
Mehiläisen sairaaloiden johtava lääkäri Tero Yli-Kyyny painottaa hänkin hyvän fyysisen kunnon merkitystä.
– Useat lääketieteelliset hoitomenetelmät, kuten isot leikkaukset tai lääkehoidot, voidaan rinnastaa elimistön kannalta rankkaan urheilusuoritukseen. Hyvällä kunnolla on suuri merkitys.
Yli-Kyyny muistuttaa, että vaikka leikkaus menisi hyvin, potilas voi menehtyä.
– Leikkausriskien kannalta perussairauksien merkitys on huomattavan suuri. Leikkaus on voinut onnistua teknisesti täydellisesti, mutta silti potilaan keho ei ole kestänyt sen aiheuttamaa kuormaa, Yli-Kyyny sanoo.
Lue myös: Elinsiirtoa odottavia kuolee joka vuosi – näin sinä voit auttaa
Suksilla yli tuhat kilometriä vuodessa
Lindholmin kuntoutus lähti käyntiin vähitellen, ja raajojen liikeradat kasvoivat fysioterapeutin avustamana.
– Periaatteeni oli tehdä alusta saakka määrätietoisesti kaikki mahdollinen tilani kohentumisen eteen. Tässä auttoivat oppini urheilumaailmasta.
Opeteltuaan ensin kipujen säestämänä istumaan ja seisomaan Lindholm otti ensimmäiset askeleensa noin kolme kuukautta leikkauksen jälkeen.
– Se oli upea hetki. Olin kuitenkin muutamien askeleiden jälkeen yhtä väsynyt kuin maratonin jälkeen, Lindholm muistelee.
Hän kotiutui puolen vuoden kuluttua leikkauksesta. Kävelymatkat pitenivät vähitellen, ja fyysinen kunto parani. Mukaan mahtui kuitenkin elinsiirrosta johtuvia tulehduksia, ja Lindholm siirrettiin työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2016.
Nykyään Lindholmia voi taas kuvata superkuntoilijaksi. Hän on elinsiirron jälkeen hiihtänyt kolmesti Ruotsissa Vasaloppet-hiihdon 45 kilometrin version, ja se on kalenterissa myös tänä talvena. Hiihtoa on kertynyt tänä vuonna tuhatkunta kilometriä, pyöräilyä 1 200 kilometriä sekä lisäksi soutua.
– Liikunta on minulle korvaamaton elämän voima niin fyysisesti kuin henkisesti. Olen myös äärettömän kiitollinen henkilölle, jolta sain uuden maksan. Se pelasti elämäni, Lindholm sanoo.
Lue myös: Leeville tehtiin elinsiirto 16-vuotiaana
Katso myös: Kiia sai munuaisen isältään
5:35