"Potilaita vain tulee ja tulee" – HUSin tehohoitajat avautuvat MTV:lle, kuinka koronatilanne kiristää otettaan

MTV Uutiset haastatteli kahta Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa koronapotilaiden kanssa työskentelevää tehohoitajaa.

Yksi koronavuoden vakiintuneista keskustelunaiheista on ollut terveydenhuollon kantokyvyn turvaaminen. Tikun nokkaan on vuorollaan nostettu tehohoidon hoitopaikat, suojavarusteiden riittävyys ja henkilökunnan jaksaminen.

Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUSissa 15 vuotta työskennellyt tehohoitaja Taru kertoo MTV Uutisille karun arvionsa tämänhetkisestä tilanteesta.

– En uskaltaisi olla potilaana meidän teho-osastollamme. Meillä on niin paljon uutta, kokematonta henkilökuntaa. Tehohoidosta valuu hirvittävällä tahdilla pois osaavaa henkilökuntaa, tehohoitaja sanoo.

Tehohoitajan nimi on muutettu, koska hänen kommenttinsa voisivat vaikeuttaa hänen asemaansa työpaikalla.

– Mitkään varusteet tai tilat eivät ole ongelma. Ainut ongelma on, että HUS ei arvosta hoitotyöntekijöitä millään tavalla. Ei sairaanhoitajia, ei lääkäreitä. Se on aiheuttanut suuren marssin pois teho-osastolta.

Juttu jatkuu videon jälkeen ...

1:21
Otetaanko kovat koronatoimet käyttöön liian myöhään? Pääministeri Sanna Marin vastaa.

"Romanttiset sankaritarinat voi unohtaa"

Aiemmin tällä viikolla MTV Uutiset kertoi, että Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS hakee parhaillaan hoitajia niin kutsuttuun virtuaalitiimiin, josta he siirtyvät tarvittaessa koronapotilaiden tehohoitoon.

Uusia hoitajia olisi luvassa korkeintaan 90.

– Määrä ei korvaa laatua. Heille maksetaan jopa enemmän kuin niille, jotka jo nyt tekevät ja joustavat. Se on täysin absurdia, Taru toteaa.

Koronavuoden aikana kokeneet hoitajat ovat tehohoitajan mukaan perehdyttäneet työhön lukuisia uusia kasvoja. HUSin leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikön toimialajohtaja Ville Pettilän mukaan se kuuluu jokaisen työntekijän velvollisuuksiin.

– Se on ollut järjettömän kova työ. Moni heistä on kuitenkin jo lähtenyt pois. Se työ on mennyt ikään kuin hukkaan. Tämä ja perustyö ovat uuvuttaneet hoitajat aivan täysin. Sitten saadaan lisäksi HUSin puolelta arvostuksen puutetta, suoranaista v*ttuilua, Taru sanoo.

Osassa Euroopan maita koronahoitajille on maksettu niin sanottua koronalisää. Suomessakin hoitajien palkoista on käyty vääntöä sekä pandemian aikana että sitä ennen.

– Raha on hirveän hyvä tapa osoittaa arvostusta. Me emme tee laupeuden työtä. Palkkio ei voi olla ruoka- tai liikuntaseteli. Se on puhdas raha, jolla arvostusta annetaan, Taru sanoo.

Viime keväänä Finlandia-talo valaistiin siniseksi. Se oli symbolinen kiitos terveydenhoidon henkilökunnalle.

– Romanttiset sankaritarinat voi unohtaa. Se on täynnä p*skaa, että valot lämmittäisivät mieltä. Raha auttaa jaksamaan. Ja kun sitä ei tule, niin hoitajat haluavat pois, Taru uskoo.

"He tekevät kaikkensa"

Kaikki tehohoitajat eivät näe tilannetta yhtä pahana. Yksi heistä on 30-vuotta alalla työskennellyt tehohoidon sairaanhoitaja Noora (nimi muutettu). Hän luottaa hoitotyön johtoon.

– He tekevät kaikkensa parhaansa mukaan. On ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, ettei se ikinä onnistu. Joku toinen on varmasti eri mieltä ja hyväksyn sen mielipiteen.

Omaa henkeään tehohoitaja kuvailee hyväksi.

– Näen kuitenkin paljon tyytymättömyyttä. Olen sielultani ja sydämeltäni sairaanhoitaja. Meidän osaksemme nyt sattuivat nämä koronapotilaat. En kuitenkaan usko, että tämä vaihtamalla paranee. Ymmärrän kuitenkin, että tämä on monelle kulminaatiopiste, Noora arvioi.

Häntä ei pelottaisi joutua omalle työpaikalleen potilaaksi.

– Joka vuoro siellä on kokeneita hoitajia. Kokemattomia on myös kuunneltu. Jos he sanovat, etteivät pysty hoitamaan hengityskoneessa olevaa potilasta, niin on annettu kevyempi tapaus, Noora sanoo.

– Osa hoitajista on siirretty teho-osastolle pakolla. Se syö ihan hirveästi ja pelottaa. Silloin kokeneille jää enemmän vastuuta. En kuitenkaan koe, että olisin ylikuormittunut. Kyllä minä uskaltaisin mennä tehohoitoon, ei pelottaisi yhtään, Noora jatkaa.

Epidemiatilanteessa HUS on poikkeuksellisesti perehdyttänyt "kokeneita leikkaussalien anestesia- ja leikkaushoitajia tehohoitoon sekä rekrytoineet uusia tehohoitajia", HUSin Pettilä sanoo.

– Näillä hoitajilla ei ole laajaa osaamista muiden potilaiden tehohoidosta, vaan heidän koulutuksessaan on keskitytty koronaviruspotilaiden hoidon kannalta tärkeisiin osa-alueisiin. Leikkaussalien hoitajilla on lisäksi erinomainen perusosaaminen vaikeidenkin kirurgisten potilaiden hoidosta, Pettilä jatkaa.

"Riski potilasturvallisuudelle"

Tarun mukaan uusissa tehohoidon hoitajissa on se perustavanlaatuinen ongelma, että tehohoitajaksi ei tulla kahdessa päivässä tai edes kahdessa kuukaudessa.

Uusia hoitajia kokenut tehohoitaja ei halua syyttää.

– Se ei ole heidän vikansa, etteivät he osaa. HUS-organisaatio on ongelma. Meillä ei ole enää osaavaa henkilökuntaa, jolla on pitkäaikainen kokemus, Taru toteaa.

HUSin Pettilän mukaan tehohoidon vuosittainen lähtövaihtuvuus ilman eläkkeitä on noin kuusi prosenttia. Luvun HUS kommentoi olevan "kohtuullisen matala".

Tehohoitajan mukaan hän ja muut kokeneet tekijät saavat olla "kaiken aikaa silmät ja korvat auki", ettei tulokkaille satu hoitovirheitä.

– Kokenut tehohoitaja on potilasta kaksi askelta edellä. Kokematon on kaksi askelta jäljessä. Uudet hoitajat näkevät vain numerot, eivät potilaan kliinistä tilaa, Taru väittää.

– Kokemattomuus aiheuttaa riskitilanteita, joita ei välttämättä pystytä valvomaan, Taru jatkaa.

Läheltä piti -tilanteista ei ole kuitenkaan tehohoitajan arvion mukaan tehty riski-ilmoituksia, vaan ne "vähän kuin naamioituvat hoitotyöhön", hän kertoo.

– On saatettu jättää huomioimatta jokin asia, joka olisi voinut edistää tilannetta. Tai on jätetty reagoimatta johonkin, Taru sanoo.

Kokeneen henkilöstön läsnäolokaan ei aina auta.

– Ei vain enää jaksa valvoa hoitotyötä tarpeeksi, että se toteutuisi turvallisesti. HUS-konsernin johdossa ei todellakaan nähdä ongelmaa. Johtajat ovat puun latvassa. Olisi hyvä tulla alas katsomaa, mikä on tilanne, Taru toivoo.

"Syytös läheltä piti -tilanteista on erittäin vakava"

HUSin tehohoidossa läheltä piti -tilanteet raportoidaan HaiPro-järjestelmään. HUSin Pettilänmukaan raportointi kuuluu työtehtäviin. Tapaukset käsitellään ja niistä opitaan, jotta ne eivät toistuisi, Pettilä kertoo.

– Nimettömänä esitetty syytös läheltä piti -tilanteista on erittäin vakava. Tällaiset perustelemattomat väitteet aiheuttavat aina suurta huolta. Ne eivät edistä potilasturvallisuutta, koska asiaa ei päästä käsittelemää, Pettilä kommentoi.

Pettilän mukaan tehohoitoon vakavat vaaratilanteet ja potilasvahingot eivät ole lisääntyneet pandemian aikana.

– HUSin tehohoito on kokonaisuudessaan ja pandemiapotilaiden hoidon osalta kansainvälisestikin arvioiden korkealaatuista. Koronavirustehopotilaiden kuolleisuus HUSissa on 12 prosenttia, kun vastaavat luvut maailmalta ovat 20–35 prosentin tasoa, Pettilä keroo.

"Ei tämä ainakaan valittamalla parane"

Työpaikkaansa tyytymättömien kannattaakin 30 vuotta alalla olleen tehohoitajan mukaan vaihtaa työnantajaa.

– Paha saa nopeasti valtaa työpaikalla ja hyväkin tarttuu. Hyvää kannattaa viljellä, eikä koko ajan valittaa, vaikka itsekin näen paljon epäkohtia, Noora muistuttaa.

Mitä palkkaukseen tulee, niin miten HUS rahaksi muuttuisi, hän kysyy.

– Mutta totta kai minä lisää palkkaa ottaisin. Hölmö olisin, jos sanoisin, että en. Vertaan sitä asiaa työttömiin ja osaan olla tyytyväinen, että minulla on töitä. Olen sitoutunut työhöni. Ei meillä hoitajilla taloudellista ahdinkoa ole ollut, Noora sanoo.

Äskettäin uutisoitiin, että HUSin alueella tehohoitopaikat alkavat olla lopussa.

– Huolestuttavaa on se, että tämä alkaa muistuttaa viime kevättä. Potilaita vain tulee ja tulee. Teho-osasto on nyt muutettu koronaosastoksi, mutta on muitakin sairauksia kuin korona. Mihin seuraavat potilaat laitetaan?, Noora kysyy.

Jaksamista riittää, ainakin vielä.

– Minulla on kirkkaana mielessä se, millaista oli viime keväänä tai Etelä-Euroopassa vieläkin. Suomalaisilla menee aika mahtavasti. Meillä sairaanhoitajat ovat pystyneet pitämään lomia. Olen 56-vuotias. Ehkä se vaikuttaa elämänasenteeseen. Ei tämä ainakaan valittamalla parane, Noora toteaa.

27.2.2021 kello 8.21: Haastateltavien nimet vaihdettu.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja