Irtisanoutumista suunnittelevat tehohoitajat turhautuneita koronavuoteen – ei edes joulupuuroa kiitokseksi: "Suoraan sanoen pelottaa, jos itse joutuisin hoidettavaksi"

Meilahdessa sijaitseva koronateho-osasto on valmiudessa yötä päivää, sillä epidemia jyllää jälleen. Osa koronahoitajista on väsyneitä ja turhautuneita rankan vuoden jälkeen.

– Suoraan sanoen pelottaa, jos itse joutuu hoidettavaksi, kun ei tänne jää enää tarpeeksi kokeneita hoitajia, tehohoitajana työskennellyt Anna kommentoi.  

Koronateholla keväällä työskennellyt Anna on kyllästynyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimintaan. Hän toivoo, että sairaanhoitopiiri ottaisi tosissaan huolen hoitajien uupumisesta.

Myös tehohoitajana työskentelevä Sari on väsynyt.

– Pelätään, että tehohoitopaikat loppuvat, mutta eihän sillä paikalla tee mitään, jos ei ole sitä ihmistä, joka potilasta hoitaa. Jos me oikeasti olemme kallisarvoisia, miksi se ei näy missään.

– Kyllä viesti on se, että tämä juna kulkee eteenpäin. Ne, jotka eivät kestä kyydissä, voivat hypätä pois. Tulijoita kuulemma on, ja jono on Pasilan asemalle asti, Sari sanoo.

Kummatkin haastateltavat ovat työskennelleet vuoden sisällä Husin koronapotilaille tarkoitetulla teho-osastolla. He eivät esiinny jutussa oikeilla nimillään, sillä hoitajat pelkäävät seurauksia työpaikalla. 

Vastuu kaatuu kokeneiden hoitajien harteille   

Helsingin yliopistollisen sairaalan johtavan ylihoitajan Marja Renholmin mukaan tehohoitajien lähtöön johtaneissa syissä ei ole ollut havaittavissa suurta muutosta viimeisen kahden vuoden aikana. Lähes kaikki työnsä jättäneet hoitajat ovat jääneet eläkkeelle.    

– Tämä on ikävä viesti ja näistä asioista keskustellaan henkilöstön kanssa, Renholm kuvailee haastattelussa esiin tullutta pelkoa hoidon tason laskemisesta.

Katso myös: Hoitaja Matias Ahlsved oli töissä, kun koronavirus tuli turistien mukana Lappiin. Näin hän muistelee liki vuoden takaisia tapahtumia. Juttu jatkuu videon jälkeen...

6:07

Husin mukaan hoitajien turhautuminen ei näy vielä irtisanoutumisina, mutta Anna ja Sari uskovat, että tilanne tulee vielä purkautumaan lopputileinä. Heistä molemmat suunnittelevat työpaikan vaihtoa.

Annan mukaan lähtöä suunnittelevissa on sekä vanhempia että nuorempia hoitajia.    

– Se on raskasta niille, jotka sinne jäävät. Koko ajan tulee uutta porukkaa ja pitää perehdyttää ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan jää sinne pitkäksi aikaa.

Pääluottamusmies Jyri Saarinen kertoi MTV Uutisten haastattelussa , että Husin henkilöstöresurssit eivät ole riittävällä tasolla ja sijaisten saaminen on haastavaa. Saarisen mukaan poikkeuksellinen vuosi näkyy merkkeinä hoitajien uupumuksesta.

Sarilla on parinkymmenen vuoden kokemus teho-osastolla työskentelemisestä. Hän onkin usein se ihminen, joka perehdyttää uusia tai osastoa vaihtavia työntekijöitä. 

– Meille on koronan aikana tullut paljon uusia työntekijöitä teholle. Osa nuorista, yksiköistä määrätyistä hoitajista oli oikeasti kauhuissaan, Sari sanoo.   

Teho-osastoille siirtyneet hoitajat ovat Husin mukaan siirtyneet vapaaehtoisuuden pohjalta. Renholmin mukaan osa hoitajista on kokenut tilanteen myös mahdollisuutena. Annalla on asiasta aivan erilainen kokemus.    

Anna työskenteli toisella osastolla viime keväänä, ennen kuin Suomi otti käyttöön valmiuslain. Hän kokee allekirjoittaneensa suostumuksensa teho-osastolle vaihtoon paineen alla.     

– En tiedä, mitä olisi tehty, jos olisin jatkanut kieltäytymistä. En tiedä ketään, kuka olisi oikeasti pystynyt kieltäytymään siirrosta.    

"Ei saa hoidettua potilaita niin hyvin kuin haluaisi" 

Teho-osastolla potilas on käytännössä hoitajan vastuulla noin 23 tuntia vuorokaudesta. Lääkäri käy tarkistamassa jokaisen potilaan kunnon muutaman kerran vuorokauden aikana, ja jos hoitaja erikseen pyytää lääkärin paikalle. 

– Kokeneiden hoitajien työmäärä on kasvanut, koska he joutuvat ottamaan vastuuta uusienkin työstä. Pelkään, että hoidon laatu tulee laskemaan vielä, Anna kertaa.  

Syksyn aikana 54 sairaanhoitajaa on siirtynyt teho-osastoille. Husin mukaan resursseja on lisätty, ei leikattu. 

– Kuluneen syksyn aikana on lisätty 65 hoitohenkilökunnan vakanssia koronapotilaiden hoitoon. Ei siis ole leikattu resursseja, vaan lisätty, Renholm kertoo. 

Hoitajat kuitenkin kokevat tilanteen toisin. Annan mukaan resurssivaje ja kokemattomuus näkyvät konkreettisesti teho-osastolla. Sari on samaa mieltä.

– Potilaiden hoidon laatu kärsii, kun asiat tehdään kiireellä, väsyneinä ja kaikkeen epäolennaiseen keskittyen. Kaiken lisäksi pari kuukautta sitten otettiin vielä uusi potilastietojärjestelmäkin käyttöön, jonka kanssa on edelleen paljon ongelmia.

– Kun on liian vähän hoitajia, joutuu tekemään ratkaisuja, jotka eivät ole eettisesti kestäviä. Ei saa hoidettua potilaita niin hyvin kuin haluaisi, Anna kertoo.     

Johto odottaa valmiuslakia "kieli pitkällä"     

Valmiuslain käyttöönottoa on väläytelty jälleen viime viikkoina. PuhemiesAnu Vehviläisen (kesk.) mukaan eduskunta saadaan tarvittaessa koolle nopeasti, jos valmiuslaki jouduttaisiin aktivoimaan vielä tämän vuoden puolella.

Hus on useamman kerran esittänyt kantansa valmiuslain käyttöönoton puolesta. Tehyssä epäillään, että Hus toivoo valmiuslain käyttöönottoa, jotta hoitajille ei tarvitsisi maksaa ylimääräisiä korvauksia. 

– Kyllä johto odottaa täällä kieli pitkällä, että otetaan taas valmiuslaki käyttöön, niin ei tarvitse maksaa kellekään mitään ylimääräistä, Sari kertoo.  

Hus tiedotti tällä viikolla, että on päättänyt nostaa pyhien ajalta maksettavien ylimääräisen vuoron korvausta 60 eurosta 85 euroon. 

Sarin mukaan kaikkia joulunajan työvuoroja ei ole pystytty täyttämään nykyisillä resursseilla. Hoitajia on kannustettu ottamaan itselleen lisävuoroja ”ikään kuin se olisi palkkio raskaasta keväästä”.

– Jos työstä oikeasti maksettaisiin kunnollinen korvaus, niin tulijoita riittäisi, Sari kommentoi.   

Sarin mukaan hoitohenkilökunta ei odota valmiuslakia innolla, vaan ennemminkin kauhulla, sillä valmiuslain nojalla jo valmiiksi uupuneet hoitajat voisi pakottaa lomilta töihin. 

Sarin kesäloma keskeytyi viime keväänä valmiuslain nojalla. Ylimääräistä korvausta lyhyeksi jääneestä lomasta ei annettu, ja näytti pitkään siltä, että sitä ei annettaisi nytkään. 

– Keväällä kaikilla oli vielä tahto selvitä tästä yhdessä, kun ajattelimme, että työnantaja on näissä talkoissa mukana. Myöhemmin tuli sitten märkä rätti naamalle. 

Tällä viikolla HUS tiedotti maksavansa vuosiloman siirrosta 425 euron kertakorvauksen, mikäli vuosiloma siirretään työntekijän kanssa sopien työnantajan aloitteesta.  

Ei edes puuroa kiitokseksi   

Yksi hoitajien uupumusta selittävä tekijä on Annan mukaan Husin vanhanaikainen johtamistapa. Samankaltaista kritiikkiä tulee myös MTV Uutisten tekemässä kyselyssä Husin hoitajille.

– Sairaalat ovat lääkärien johtamia paikkoja, mutta ne pelaavatkin omaan pussiin. Ei niitä kiinnosta, miten meillä tavallisilla duunareilla eli sairaanhoitajilla menee, Anna kommentoi.     

Hoitajat kertovat tehneensä valituksia johtamistyylistä, mutta ne eivät ole aiheuttaneet jatkotoimenpiteitä. 

– Aina ne lakaistaan maton alle. En tiedä miten se on mahdollista. Ei tämä uppoava laiva pysy kauaa pinnalla, jos tämä sama meininki jatkuu.  

Sarin mukaan räikein esimerkki työnantajan huonosta panoksesta koronavuonna on se, että jopa perinteiset joulupuurot on peruttu, eikä sen tilalle ole keksitty mitään korvaavaa. Husin mukaan puurot peruttiin koronatilanteen ja altistumisten ehkäisemiseksi.   

– Keväällä saimme maidot ja kahvit ilmaiseksi, mutta syksyllä sanottiinkin, että korona ei tarjoa enää niitäkään, Sari kertoo.  

Renholmin mukaan hoitajien hyvinvointia tuetaan henkisen tuen ohjelman avulla.

– Tällä ohjelmalla halutaan tukea sairaanhoitajien jaksamista. Myös yksilö- ja ryhmätyönohjausta on tarjolla halukkaille, Renholm kommentoi.

Kiitosta ja tsemppausta sen sijaan haastateltavien mukaan satelee. Viimeisimmäksi Sarille on jäänyt mieleen toimialajohtajan kirjoitus, jossa sairaalan henkilökunnalta toivottiin talvisodan ”henkeä”.

Konkretiaa kuitenkin kaivattaisiin, edes ne joulupuurot.    

– Kiitos on nykyään meille kirosana. Tuntuu, että siitä tulee enemmänkin kiukkuiseksi, Sari summaa koronavuoden.  

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja