Pöllöraati: Stubbin rauhanarviot levisivät maailmalla 
Piia Turunen
piia.turunen@mtv.fi
Mitä on taustalla presidentti Alexander Stubbin lausunnossa, jonka perusteella Ukrainassa voi olla edessä karvaan makuinen rauha? Pöllöraati arvioi Ukrainan sodan tämänhetkisiä realiteetteja.
Presidentti Alexander Stubb varoitti tällä viikolla MTV:n erikoishaastattelussa, että Ukrainaan ei välttämättä saada rauhaa oikeudenmukaisin ehdoin. Laajalle levinnyttä lausuntoa siteerasi muun muassa Politico.
Stubbin tiedetään pitävän tiiviisti yhteyttä sekä Volodymyr Zelenskyiin että Donald Trumpiin, joten muutos retoriikassa herätti huomiota.
– Suomalaisille, Euroopalle ja kaikille muille on viestitty koko ajan, että rauha [syntyy] vain Ukrainan ehdoilla, ei Ukrainan pään yli, ja Euroopan pitää olla pöydissä. Tämä on se hokema, jota tässä on nyt hoettu useampi vuosi. Kun Yhdysvallat sitten vain päätti kääntää Euroopalle selkänsä ja jättää heidät kyydistä, presidentinkin on tietenkin pakko tulla hillitsemään kansalaisten odotuksia, Ilta-Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimies Hanna Vesala kommentoi Stubbin haastattelua Pöllöraadissa.
– Kyllä minä luen tästä Stubbin lausunnosta sen, että niissä pöydissä istuvana hän tietää, että tämä asia on nyt tietyllä tavalla menossa kohti sellaista juttua, että sieltä ei pysty enää perääntymään. Totta kai he yrittävät koko ajan, mutta jos Trump päättää, että hän haluaa nyt tämän asian pois päiväjärjestyksestä "veli-Vladimirin" kanssa, niin that’s that, Vesala lisää.
MTV:n politiikan toimittaja Alec Neihum ei usko, että Stubb olisi antanut laajalle levinnyttä lausuntoaan, mikäli Zelenskyi ja Ukraina vielä huokuisivat vuosikausien taistelutahtoa.
Neihumin mukaan alueluovutukset tulevat luultavasti olemaan osa rauhaa.
– Ihan selvästi viime aikoina ulkopolitiikan taustakeskusteluihin on alkanut uida ajatukset, että alueluovutuksia voi tapahtua "de facto" [käytännössä] tai "de jure" [lain mukaan], Neihum sanoo.
Toisin sanoen voi olla, että Venäjä saa Ukrainalta valtaamiaan alueita käytännössä haltuunsa, mutta länsi ei laillisesti tunnusta niitä.
– Tätä ajattelua on alkanut esiintyä tosi paljon. Luulen, että tämä on osa sitä epäoikeudenmukaista rauhaa, johon me nyt joudumme valmistautumaan, Neihum toteaa.
IS:n Vesala haastaisi poliitikkoja siitä, että rauhan hoettiin pitkään syntyvän "vain ukrainalaisten ehdoilla".
– Että tällaista voi hokea, mutta sitten kuitenkin se ainoa tehtävä, mikä heillä on – saada Eurooppa sinne, missä se asia oikeasti päätetään –, niin fakta on, että me emme nyt ole niissä pöydissä, vaan suurvallat päättävät asian meidän yli, Vesala sanoo.
Vesala maalaa skenaarion, jossa Yhdysvallat ja Venäjä löytävätkin yhteisen kaupallisen intressin ja Yhdysvallat päättää tunnustaa vaikka Donetskin alueen Venäjälle kuuluvaksi.
– Siinä ei sitten ole enää ihan kauheasti tehtävissä. Silloin meidän ja presidenttimme – jolla on, onneksi, erittäin hyvä suhde Donald Trumpiin – tehtäväksi jää valita puolemme: olemmeko Yhdysvaltojen kelkassa vai olemmeko Ukrainan kelkassa? Ja siitä tulee ehkä meille ihan uudet, omanlaiset ongelmansa, Vesala pohtii.