Poliisin selvitys Koskelan teinimurhasta: Lastenkodista ei lähdetty etsimään 16-vuotiasta uhria koko viikonlopun aikana

8:26
Koskelan teinisurmasta syytetyn perhe kertoo tapahtumista uutuuskirjassa – kirjailija ja MTV:n rikostoimittaja Tiia Palmén haastattelussa

Esiselvityksen mukaan sijoituspaikasta oli tavoiteltu poikaa useita kertoja joulukuisen surmaillan aikana. Nuoren ajateltiin olevan kateissa omasta tahdostaan, eivätkä viranomaiset osanneet epäillä hänen joutuneen vaaraan.

Helsingin poliisi tiedotti elokuun lopussa, ettei se aloita esitutkintaa Koskelan teinimurhaan kytkeytyvien sosiaali- ja opetusviranomaisten toiminnasta. Tutkinnan päättämisasiakirjasta käy ilmi, millaisia asioita poliisi selvitti uhrin koulunkäyntiin ja lastensuojelutoimiin liittyen.

16-vuotias poika oli sijoitettu asumaan kotinsa ulkopuolelle lastensuojeluyksikköön. Esiselvityksen jälkeen poliisi katsoi, ettei nuoren kanssa toimineita opettajia, rehtoreita, lastensuojelun- ja sosiaalitoimen työntekijöitä ollut syytä epäillä virkavelvollisuuden rikkomisesta tai muistakaan rikoksista. Asiassa kuultiin kaikkiaan 44:ää henkilöä.

MTV Uutiset koosti tutkinnan päätöksen perusteella, millaisia tietoja poliisi sai pojan taustoista esiselvityksensä aikana.

Koulussa nimittelyä ja ilveilyä 

Uhrin koulukiusaamisesta poliisi kuuli muun muassa kolmea uhrin kaveria, vanhempia ja tätiä. Kavereiden mukaan uhria oli alakoulussa kiusattu suusanallisesti, mutta kiusaaminen oli päättynyt opettajan puuttuessa asiaan. Yläasteen ajalta poliisille oli kerrottu välikohtauksesta, jossa uhria oli heitetty märällä paperilla.

Esiselvityksen aikana poliisi kuuli 18:aa pojan koulussa työskentelevää tai työskennellyttä henkilöä. Seitsemällä heistä oli vuosien varrella syntynyt käsitys, jonka mukaan poikaa oli kiusattu koulussa. Kiusaaminen ei heidän mukaansa ollut toistuvaa.

Poikaa oli muun muassa nimitelty asiattomasti, hänelle oli ilveilty, naureskeltu ja hänen housunsa oli vedetty alas. Poliisin käsityksen mukaan koulussa oli kuitenkin puututtu tilanteisiin, jotka olivat tulleet henkilökunnan tietoon.

Tutkinnan päätöksessä todetaan, ettei ala- ja yläasteella tapahtuneita kiusaamistapauksia voinut kuitenkaan pitää niin vakavina tai systemaattisina, että koulun olisi pitänyt puuttua niihin tavanomaista järeämmin keinoin. 

Selitti vammoja kaatumisella

Esiselvityksessä keskityttiin myös siihen, oliko uhrilla aiemmin havaittuihin vammoihin puututtu asianmukaisesti. Murhatutkinnassa selvisi, että uhri oli joutunut useita kertoja pahoinpidellyksi ennen kuolemaansa. Murhasta tuomitut ikätoverit myönsivät, että uhri oli ollut eräänlaisen “rankaisuleikin” kohteena. 

“Rankaisuleikin” aikana uhria oli muun muassa lyöty ja tekoja oli videoitu.

Pojan vanhemmat ja täti olivat havainneet pojalla fyysisiä vammoja marraskuussa 2020, eli surmaa edeltävänä kuukautena. Poika oli väittänyt läheisilleen, että vammat olivat syntyneet kaatumisesta. Poliisin mukaan läheiset eivät voineet vammojen perusteella yksistään päätellä, että poika olisi joutunut väkivallantekojen kohteeksi.

Vaaraa ei epäilty

Henkirikos tapahtui myöhään perjantaina 4. joulukuuta Koskelan sairaala-alueella sijaitsevan lavan vieressä. Tunteja kestäneen pahoinpitelyn jälkeen surmaajat jättivät pojan maahan makaamaan. Yksi heistä oli käynyt vielä myöhemmin katsomassa uhria, mutta ei hälyttänyt apua. Uhrin löysi vasta maanantaina aamulla viereisen sairaalatyömaan työmies.

Poliisin esiselvityksestä käy ilmi, että uhrin sijoituspaikasta yritettiin tavoittaa poikaa perjantain aikana toistuvasti puhelimitse, mutta häntä ei lähdetty muutoin etsimään.

Perjantain ja lauantaina välisenä yönä sosiaaliviranomaiset olivat tehneet etsintäkuulutukseen tähtäävä katoamisilmoituksen poliisille. Hänen tavoitteluaan oli jatkettu lauantaina aikana, ja myös uhrin vanhempiin, sukulaisiin, sosiaalipäivystykseen ja uhrin omaan sosiaalityöntekijään oli otettu yhteyttä. Maanantaina katoamisesta ilmoitettiin pojan kouluun.

Esiselvitystä varten poliisi haastatteli 13:a sosiaalitoimen ja lastensuojelun työntekijää. Poliisin käsityksen mukaan katoamisviikonloppuna töissä olleet lastensuojelun ja sosiaalitoimen työntekijät eivät senhetkisten tietojen perusteella olleet pojan katoamisesta erityisen huolissaan.

Toiminnan katsottiin olevan tyypillistä laitoksessa asuville nuorille.

– Asiassa ajateltiin ainakin aluksi olevan kyse vain siitä, että uhri on tarkoituksellisesti ja omasta tahdostaan jättänyt palaamatta sijoitusyksikköön, tutkinnan päätösasiakirjassa todetaan.

Hätäpaikannusta pohdittiin

Pojan sijoituspaikassa oli aiemmin jonkin verran keskusteltu siitä, pitäisikö pojalle asettaa liikkumisvapauden rajoituksia. Syynä tähän olivat pojan aiemmat myöhästymiset ja sijoituspaikkaan päihtyneenä palaaminen. Tällaisia rajoituksia ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa määrätty.

Tutkinnan päätösasiakirjasta ilmenee, että viranomaiset olivat katoamisviikonlopun aikaan pohtineet, voisiko poika löytyä matkapuhelinliittymän perusteella tehtävän hätäpaikannuksen avulla. Poliisi huomauttaa, ettei hätäpaikannuksen edellytyksen eivät kuitenkaan olisi täyttyneet eikä sitä olisi pystytty viikonlopun aikana tekemään. Koska uhrin ei ajateltu olevan vaarassa, poliisi ei olisi lähtenyt hätäpaikannusta edistämään, vaikka lastenkodista olisi sitä pyydetty.

Lastenkodissa oli katoamisviikonlopun aikaan käytössä yksi niin sanottu varallaolija, eli henkilö, joka olisi tarvittaessa voitu hälyttää apuun akuutissa tilanteessa. Näin ei kuitenkaan tehty.

Poliisin näkemyksen mukaan yhteydenotto varallaolijaan olisi jälkikäteen ajatellen ollut perusteltua, mutta tilannetta ei kuitenkaan voinut tulkita laiminlyönniksi. Poliisi tulkitsi, ettei lastenkodilla ollut suoranaista velvoitetta ilmoittaa pojan katoamisesta varallaolijalle. 

Tutkinnan päätöksessä todetaan, että uhrille oli tarjottu laaja-alaista ja pitkäkestoista tukea elämässään. Poliisi kuitenkin huomauttaa, että tietyt asiat uhrin tukitoimien kokonaisuudessa olisi mahdollisesti voitu tehdä nopeammin tai paremmin. 

Rikoksia tai laiminlyöntejä ei ollut virkavallan näkemyksen mukaan syytä epäillä.

Kolme murhatuomiota

Helsingin käräjäoikeus antoi henkirikoksen tekijöille tuomiot syyskuun alussa. Kolme tekohetkellä 16-vuotiasta poikaa tuomittiin nuorena henkilönä tehdyistä murhasta, minkä lisäksi heitä tuomittiin myös eräistä muista rikoksista.

Eniten väkivaltaa tehneelle pojalle annettiin 10 vuoden 1 kuukauden, toiselle 9 vuoden 2 kuukauden ja vähiten väkivaltaa tehneelle pojalle 8 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistus.

Pojat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan uhrin vanhemmille kummallekin korvaukseksi kärsimyksestä 12 000 euroa. 

Koska tekijät ovat nuoria, he istuvat rangaistuksestaan noin kolmanneksen. 

Tapauksen käsittely jatkuu todennäköisesti Helsingin hovioikeudessa, sillä kaikki Koskelan murhasta tuomitut ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon.

0:38
Video: Poliisin esitutkintamateriaalista selvisi, kuinka kaksi murhatuomittua poikaa viestittelivät teon jälkeen

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja