MTV Uutisten rikos- ja oikeustoimittaja Tiia Palménin esikoiskirjassa Koskelan teinisurma (Deadline Kustannus, 2021) käydään laajasti läpi koko Suomea koskettanutta tapausta ja sen taustoja. Palmén kuvailee uhrin pudonneen yhteiskunnan turvaverkkojen läpi.
Viime joulukuussa kolme nuorta riisti hengen 16-vuotiaalta pojalta sairaala-alueella Helsingin Koskelassa.
Pojan tilanteeseen eivät puuttuneet lastenkodin viranomaiset eivätkä opettajat, vaikka merkkejä pahoinpitelyistä oli nähtävissä.
Vaikka loppupeleissä pääsyytettyinä ovat kuoleman aiheuttaneet nuoret, kirja herättää kysymään, olisiko jonkun tahon pitänyt puuttua tilanteeseen jo aiemmin. Tätä asiaa myös poliisi selvittää parhaillaan.
Pitkäaikaista kiusaamista
Uhria kiusattiin lähes koko hänen koulutaipaleensa ajan. Kiusaamista oli monenlaista: nimittelyä, tavaroiden "leikillään varastamista", tönimistä ja lopulta puhdasta väkivaltaa sekä nöyryytystä.
Uhri ja kaksi syytettyä kävivät Käpylän peruskoulua, joka on suuri koulu. Iltalehden haastattelemien oppilaiden mukaan koulussa ongelmia lakaistiin maton alle, eikä kiusaamiseen puututtu.
Ujoksi kuvailtu uhri ei puhunut kiusaamisesta. Palménin mukaan Käpylän yläkoulun opettajat eivät olleet perillä tilanteen vakavuudesta, vaikkakin he tiesivät aiemmasta kiusaamisesta.
– Yläkoulussa kiusaaminen ei ollut enää niin näkyvää, vaan se tapahtui piilossa. Uhrilla oli kavereita koko ajan, eikä hän vetäytynyt yksin syrjään välitunneilla. Hänen myös tiedetään itsekin naureskelleen nimittelylle. Ehkä näistä syistä opettajat eivät osanneet olla tarpeeksi huolissaan, hän arvelee.
"Jotta yksikään kiusattu ei enää koskaan jäisi yksin." Katso pysähdyttävät kuvat ympäri Suomea.
Huostaanottoa edelsi hankala syksy: poikaa oli vaikea saada kouluun, eikä hän tavannut enää ystäviään. Loppuvuodesta isä otti itse yhteyttä lastensuojeluun, kun keinot kotona eivät enää riittäneet.
Ensiksi uhri muutti muutamaksi viikoksi vastaanottolaitokseen, josta hänet sijoitettiin myöhemmin keväällä lastenkotiin.
Huostaanoton alussa nuoren vointi huononi, ja hän päätyi sairaalahoitoon useammaksi viikoksi. Sairaalasta päästyään hän siirtyi Helsingin Töölössä sijaitsevaan Sophie Mannerheimin sairaalakouluun.
Kesäloman jälkeen hän jatkoi yhdeksättä luokkaa Käpylän peruskoulussa. Kesästä lähtien myös kiusaaminen muuttui rajummaksi.
"Vajosin pohjalle"
Sulkeutunut ja ujo poika jakoi tuntemuksiaan pääosin internetissä. Kiusaamiskokemukset ja aika lastenkodissa alkoivat näkyä uhrin Reddit-kirjoittelussa.
Viime kesänä hän viittasi useammassa viestissä kiusaamiseen ja kehotti erästä itsemurhaa suunnittelevaa hankkimaan kiusaajien sijaan uusia kavereita.
Päätät oman elämäsi, koska 3000 edgelordia triggeröityi kun paljastit heidän varastaneen sisältösi? En usko, että se on riittävä syy päättää elämäsi. Luo vain uusi alias ja etsi parempia ihmisiä, joiden seurassa olla. Meillä on vain 1 elämä, ja meidän pitäisi elää sitä, elää hetkessä, elää menneisyyden muistoissa, pysyä vahvoina.
Vaikka omista kiusaamiskokemuksistaan uhri ei avautunut edes internetissä, eräässä Reddit-kirjoituksessa hän kertoi ahdistuksestaan.
Vajosin pohjalle. He yrittivät antaa minulle köyttä, jotta voisin kiivetä ylös, mutta minä putosin puolivälissä kiipeämistä. Pohja romahti ja vajosi entisestään. Nyt olen täällä jumissa.
Palmén uskoo, että aikuiset eivät tienneet pojan lohduttomista viesteistä, sillä ne kirjoitettiin nimimerkin takaa.
– Pojalla oli netissä oma maailmansa ja voi olla, että koulukaveritkaan eivät tienneet viesteistä.
Mustelmia ja ruhje huulessa
Alkutalvella 2020 tuttu aikuinen huomasi uhrin ihossa mustelmia. Poika kertoi kaatuneensa ja lisäuteluista huolimatta lopetti keskustelun lyhyeen.
Viimeisenä syksynä uhri ei enää tavannut hyviä ystäviään juuri lainkaan, vaan hän oli alkanut viettää entistä enemmän aikaa kahden syytetyn kanssa. Nämä kaksi olivat uhrille jo lapsuudesta tuttuja ja he olivat jo aiemmin kiusanneet poikaa.
Pojat myös ryyppäsivät yhdessä ja näissä tapaamisissa uhria myös pahoinpideltiin ja hänen päälleen virtsattiin.
Erään marraskuisen perjantain päätteeksi lastenkodissa huomattiin pojan huulessa oleva ruhje. Asialle ei kuitenkaan tehty mitään.
Katso myös: Snapchat-viestit paljastavat: Näin Koskelan murhasyytetyt pojat suunnittelivat uhrin pahoinpitelemistä.
0:49
4. joulukuuta uhri vietti jälleen iltaa kahden syytetyn kanssa. Mukana oli myös uhrille uudempi tuttavuus, kolmas syytetty.
Tuona iltana kiusaaminen muuttui tunteja kestäväksi väkivallaksi ja päättyi uhrin kuolemaan.
Missä kohtaa turvaverkko petti?
Miksi kukaan ei selvittänyt, missä uhri vietti perjantai-illat? Eikö kukaan aikuinen huolestunut mustelmista ja ruhjeista? Palménin kirja herättää monia kysymyksiä, mihin kirjailija itsekään ei ole löytänyt vastauksia.
Palmén pohtii, että pojalla oli kyllä aikuisia ympärillään, mutta eri tahot eivät vaikuttaneet keskustelevan keskenään. Olisiko siinä yksi syy, miksi kenellekään ei piirtynyt kokonaiskuvaa tilanteen vakavuudesta?
– Tulee väistämättä mieleen, että eivätkö lastensuojelun ja koulun henkilökunta keskustelleet keskenään? Eikö ollut vastuuaikuista, joka olisi keskittynyt poikaan kunnolla? Tämä tapaus ainakin osoittaa, että on todella tärkeää, että eri tahot keskustelevat toistensa kanssa.
Palménin mukaan tilannetta on vaikeuttanut myös se, että uhri ei itse puhunut kiusaamisesta, eikä häneen ollut muutenkaan helppo saada kontaktia.
– Toki tilanne on ollut vaikea, kun poika ei itse puhunut menoistaan tai kohtelustaan. Aikuisten tulisi kuitenkin löytää tavat, jolla sulkeutuneemmankin nuoren saisi puhumaan.
Poliisi selvittää viranomaisten ja koulun toimintaa
Poliisi aloitti tammikuun lopussa esiselvityksen lastensuojelun ja koulun toiminnasta. Poliisi on kuullut kymmeniä henkilöitä tapaukseen liittyen.
Esiselvityksessä ketään ei vielä epäillä rikoksesta, vaan selvityksessä ovat käytännössä olleet lastensuojelun ja koulun toimet, niiden riittävyys sekä mahdolliset laiminlyönnit. Selvityksen piti valmistua toukokuussa, mutta se ei ole vieläkään valmis. Selvityksen päätteeksi poliisi päättää, aloittaako se asiassa esitutkinnan vai ei.
– Tämä on poliisille selkeästi vaikea prosessi. Siitä kertoo jo se, miten pitkään esiselvitys on kestänyt ja sen valmistuminen on lykkääntynyt. Voi olla vaikea osoittaa, että kuka tai ketkä ovat mahdollisesta rikoksesta epäiltyjä vai onko tapahtunut ennemminkin virheitä ja tietokatkoksia, joissa ei ole kyse varsinaisista rikoksista.
