Koskelan teinimurhasta tuomituista osa on jo vapaana | MTV Uutiset
Koskelan teinimurhasta tuomituista osa on jo vapaana – MTV:n tietojen mukaan tekijät uhkailivat aggressiivisesti vartijoita Sörkan vankilassa
2:13"Ei olisi ikinä tehnyt itse pahaa kellekään." Näin rikostoimittaja Tiia Palmén luonnehti Koskelan murhan uhria Uutisaamussa vuonna 2021.
Julkaistu 30.12.2023 06:16
Tiia Palmén
tiia.palmen@mtv.fi
Helsingin Koskelassa tapahtuneesta julmasta teinimurhasta tuli joulukuun alussa kuluneeksi kolme vuotta. Kolme tekoaikaan 16-vuotiasta poikaa murhasi ikätoverinsa raa’asti ja sadistisella tavalla 4. joulukuuta 2020. Väkivalta 16-vuotiasta uhria kohtaan kesti tunteja.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kolme nuorta syyskuussa 2021 nuorina henkilöinä tehdystä murhasta. Eniten väkivaltaa tehneelle pojalle annettiin 10 vuoden 1 kuukauden, toiselle 9 vuoden 2 kuukauden ja vähiten väkivaltaa tehneelle pojalle 8 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistus.
Kaikki olivat mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeisia.
Tuomio jäi lainvoimaiseksi, koska kukaan nuorista ei valittanut siitä hovioikeuteen.
Nuorina henkilöinä he istuvat tuomiostaan vain kolmasosan. Lyhimmän tuomion saanut poika istui siis vankilassa vain runsaat 2,5 vuotta, toiseksi lyhimmän tuomion saanut istui hieman runsaat kolme vuotta. Nämä kaksi poikaa ovat siis jo vapautuneet vankilasta.
Pisimmän tuomion saanut nuori vapautuu vankeudesta ensi keväänä.
Aggressiivista sanallista uhkailua henkilökuntaa kohtaan
Tuomion tultua nuoret miehet passitettiin Vantaan vankilaan, mutta MTV Uutisten tietojen mukaan heidät siirrettiin myöhemmin Helsingin vankilaan eli Sörkkaan nuoriso-osastolle. Osastolla murhasta tuomitut nuoret aiheuttivat myös ongelmia.
MTV Uutisten tietojen mukaan Sörkan nuoriso-osasto suljettiin työsuojeluvaltuutetun toimesta hetkellisesti, koska Koskelan teinimurhasta tuomitut nuoret miehet tai ainakin osa heistä oli uhkaillut henkilökuntaa.
Uhkailu oli aggressiivista ja sanallista ja se kohdistui vartijoiden siviilielämään. Sulkupäätös kuitenkin kumottiin myöhemmin, koska se oli huonosti valmisteltu eikä perusteluja ollut avattu riittävästi.
MTV Uutisten tietojen mukaan Koskelan teinimurhasta tuomitut olivat vaativia vankeja vankilahenkilökunnan työturvallisuuden näkökulmasta.
Helsingin vankilasta yksi Koskelan murhasta tuomituista nuorukaisista siirrettiin Turun vankilaan, ja kaksi muuta pääsivät avovankilaan.
Nuorten rikoksentekijöiden, kuten aikuistenkin, kohdalla tavoite on, että henkilöä totutetaan pikkuhiljaa avoimempiin olosuhteisiin ennen vankilasta vapautumista.
– Ajatus on, että siirrytään koko ajan kohti avoimempia olosuhteita, koska se helpottaa henkilön integroitumista takaisin yhteiskuntaan. Avovankila ja valvottu koevapaus luetaan myös osaksi vankeusaikaa, mutta nämä eivät sovi kaikille, Rikosseuraamuslaitoksen asiakasprosessien vastuualueen johtaja Tiina Vogt-Airaksinen kertoo.
– Avolaitokseen voi olla vaikea sijoittaa alaikäisiä, koska siellä valvonta on hankalampaa ja sielläkin heidät olisi pidettävä erillään aikuisista. Avolaitosmahdollisuus pyritään kuitenkin varmistamaan myös alaikäisille.
Vogt-Airaksinen kommentoi asiaa yleisellä tasolla eikä hän ota kantaa Koskelan murhasta tuomittujen nuorten vapautumiseen.
Alaikäiset vangit on lain mukaan pidettävä erillään aikuisista vangeista, mutta välillä se on vaikeaa järjestää, kun alaikäisten määrä vankiloissa on kasvanut.
Tällä hetkellä nuoriso-osastoja on vain kolmessa Suomen vankilassa: Vantaalla ja Helsingissä tutkinta- ja vankeusvangeille ja Turun vankilassa vankeusvangeille, eli heille, jotka suorittavat jo tuomiotaan.
– Vantaan vankilassa on vain kuusi nuorten paikkaa. Meillä on ylipäätään alaikäisille vankilapaikkoja aika vähän ja välillä ne eivät riitä. Silloin heidät on sijoitettava aikuisten osastolle, mutta pidettävä erillään aikuisista. Se voi tarkoittaa sitä, että he joutuvat olemaan paljon yksin. Heitä voidaan myös harkinnan perusteella sijoittaa toimintoihin yhdessä aikuisten vankien kanssa, mutta asuminen on aina erillään, Vogt-Airaksinen sanoo.
Joulukuun puolivälissä Suomen vankiloissa oli yhteensä 18 alaikäistä, eli 15–17-vuotiasta vankia ja he kaikki ovat poikia. Heistä 10 oli tutkintavankeudessa ja 8 suorittamassa vankeusrangaistusta.
18–20-vuotiaita nuoria oli samaan aikaan vankilassa yhteensä 114. Näistä 55 oli miespuolisia tutkintavankeja ja 7 naisia. Vankeusrangaistusta suorittavia nuoria miehiä on 48 ja 4 nuorta naista.
18–20-vuotiaat voidaan lain mukaan sijoittaa vankiloissa aikuisten osastoille.
Koskelan murhan tapahtumapaikalle tuotiin lukuisia kynttilöitä vielä henkirikoksen ensimmäisenä vuosipäivänä.
Yhdessä tehty henkirikos
Koskelan teinimurha järkytti koko Suomea kolme vuotta sitten. 16-vuotias poika kuoli pitkään jatkuneen vakavan väkivallan jälkeen. Pahoinpitelijät jättivät hänet makaamaan tajuttomana kylmään puistoon.
Käräjäoikeus katsoi, ettei tuomituilla ollut tarkoitusta tappaa uhria, mutta heidän täytyi pitää varsin todennäköisenä, että uhri kuolee heidän menettelynsä seurauksena.
– Vastaajilla on ollut yhteisymmärrys tekoon, ja he ovat osallistuneet siihen tavalla, jota käräjäoikeus on pitänyt yhdessä tehtynä. Tekotapaa on pidetty erityisen raakana ja julmana. Tekijöitä on ollut kolme, väkivaltaa on kohdistettu (uhriin) yli kolme tuntia ja teossa on käytetty tekovälineitä, käräjäoikeus totesi.
Käräjäoikeuden mukaan teon vaikuttimet jäivät tarkemmin selvittämättä.
Ankarimman tuomion saanut poika teki oikeuden mukaan uhrille eniten väkivaltaa.
Käräjäoikeus määräsi vankeustuomioiden lisäksi tekijät maksamaan yhteisvastuullisesti kummallekin uhrin vanhemmalle kärsimyskorvausta 12 000 euroa.
Murhan lisäksi heidät tuomittiin erinäisistä muista samaan uhriin kohdistuneista rikoksista, muun muassa pahoinpitelyistä.
Henkirikos tapahtui Helsingin Koskelan sairaalan puistoalueella perjantai-iltana, jolloin yhdellä teosta tuomituista pojista oli syntymäpäivä.
Tuomitut pojat juottivat 16-vuotiaalle uhrille väkevää alkoholia niin, että tämä oli todella humalassa. Välillä uhri itki, ettei hän halua juoda, mutta viinaa kaadettiin väkisin hänen kurkkuunsa.
Illan kuluessa pojat alkoivat pahoinpidellä uhria. Teossa käytettiin vakavaa ja julmaa sekä pitkäkestoista väkivaltaa. Oikeus arvioi, että väkivalta kesti jopa kolme tuntia.
Tekojen aikana uhri muuttui liikuntakyvyttömäksi, puhumattomaksi ja lopulta tiedottomaksi.
Kolmikko löi uhria eri puolille vartaloa ja päähän, uhria potkittiin ja lyötiin metallitangolla kylkeen. Hänen päälleen virtsattiin useamman kerran ja häntä heiteltiin oluttölkeillä.
Uhri löytyi kaksi päivää teon jälkeen kuolleena tämän lavan luota Koskelan puistosta.Lehtikuva
Väkivaltaa oli tehty uhrille eri puolilla puistoa. Uhria oli myös kuristettu kaulasta ja hänen kättään oli yritetty murtaa.
Jossakin vaiheessa, kun väkivalta oli jatkunut jo pitkään, uhri ei päässyt enää maasta ylös. Tässä vaiheessa tekijät kantoivat hänet puistossa olleen lavarakennelman luo.
Lavan luona uhrin sukupuolielimiä oli tallottu ja hänen päälleen hypittiin lavalta. Kolmikko laittoi myös papatteja uhrin pakaroiden väliin ja ne sytytettiin.
Uhrilla oli vammoja eri puolilla kehoa, kun tekijäkolmikko lopulta lähti paikalta ja jätti uhrin tiedottomana maahan pimeään öiseen puistoon. Joulukuisena yönä lämpötila oli lähes nolla astetta ja uhri oli vähissä vaatteissa alaruumis paljaana.
Poika kuoli muutaman tunnin päästä lukuisiin väkivallasta saamiinsa vammoihin.
Koskelan murhaajat tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin, jotka ovat pian kaikkien kolmen osalta suoritettu ja he pääsevät tai ovat jo päässeet ehdonalaiseen vapauteen.
Kullakin heistä on yhä jäljellä jäännösrangaistus, eli se osa rangaistuksesta, jota ei ole suoritettu vankilassa.
Tästä ajasta koeaikaa on maksimissaan kolme vuotta. Jos henkilö syyllistyy koeaikana uuteen rikokseen, se katsotaan raskauttavana tekijänä uutta tuomiota määrättäessä.
– Vapautunut asetetaan tuomion pituudesta riippuen koeajaksi valvontaan. Silloin henkilö on velvollinen asioimaan säännöllisesti yhdyskuntaseuraamustoimiston kanssa, joka toimii sillanrakentajana yhteiskunnan palveluihin. Valvonta-ajalle asetetaan tavoitteita, eli millaisten asioiden parissa työskennellään. Monesti nämä asiat liittyvät päihderiippuvuuksiin, koulutukseen, työllistymiseen, perhesuhteisiin ja asumiseen. Usein tällaisissa asioissa henkilö tarvitsee apua vankilasta vapauduttuaan, Vogt-Airaksinen kertoo.
Erityisesti nuorten vankien opiskelua pyritään tukemaan myös vankilassa, jotta heidän koulunsa eivät jää kesken.
– On suuri taloudellinen asia yhteiskunnan kannalta, että nuorten koulutuksesta huolehditaan, koska tiedetään, että koulutus auttaa myös ennalta ehkäisemään uusiin rikoksiin syyllistymistä.
Valitettavaa on, että moni nuori jatkaa rikollisella polulla. Rikosten uusintaprosentit ovat korkeita nuorilla.
Vuonna 2017 vapautuneista 15–21-vuotiaista peräti 72 prosenttia syyllistyi uusiin rikoksiin viiden vuoden seuranta-ajalla.
– Tuo on korkea luku, mutta matalin tuolla ikäryhmällä, kun tarkastellaan aikajanaa 2008–2017, eli uusiminen on ikäryhmässä vähentynyt. Luku on korkea myös kun vertaa kaikkiin muihin ikäryhmiin, Vogt-Airaksinen sanoo.
– Valitettavasti monella rikoksiin syyllistyvällä nuorella on koko elämänkaari voinut olla aika repaleista. Taustalla voi olla mielenterveys- ja päihdeongelmia, epäonnistumisia koulussa tai ongelmia perheessä. Elämä voi olla niin vinossa, että rikoksenteolle ei näytä olevan vaihtoehtoa. Ne alaikäiset, jotka joutuvat vankilaan, ovat selvästi muita riskialttiimpia syyllistymään myös uusiin rikoksiin, koska vankilaan alaikäinen joutuu vain erityisen painavista syistä, hän harmittelee.
