Pohjois-Suomessa eniten psykoottisia häiriöitä

Psykoottisia häiriöitä esiintyi eniten Pohjois-Suomessa ja vähiten Lounais-Suomessa. Pohjoissuomalaisista 4,6 prosenttia oli sairastunut elämänsä aikana johonkin psykoottiseen häiriöön, kun vastaava luku Lounais-Suomessa oli 2,2 prosenttia.

Skitsofreniassa suurinta alueellista vaihtelua

Alueellinen vaihtelu oli suurinta skitsofrenian ja muiden ei-mielialaoireisten psykoosien esiintyvyyden välillä.

Sen sijaan mielialaoireisten psykoosien eli kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja psykoosioireisen masennuksen esiintyvyydessä ei havaittu alueellista vaihtelua. Tämä tukee sitä näkemystä, että näillä sairausryhmillä on ainakin osittain erilaisia syitä.

Syntymäpaikka tärkeämpi kuin nykyinen asuinpaikka

Alueellisessa vaihtelussa syntymäpaikka oli tärkeämpi tekijä kuin nykyinen asuinpaikka. Pohjois-Suomessa syntyneillä todennäköisyys sairastua skitsofreniaan tai muuhun ei-mielialaoireiseen psykoosiin oli 7,6- ja 3,2-kertainen verrattuna Lounais-Suomessa syntyneisiin.

Monissa länsimaissa suurkaupungissa syntyminen ja kasvaminen on lisännyt todennäköisyyttä sairastua psykoottiseen häiriöön. Suomessa sen sijaan ei havaittu kaupunki-maaseutu -eroja yksittäisten häiriöryhmien kohdalla.

Koulutustasolla ja siivilisäädyllä merkitystä

Psykoosiin sairastuneet olivat muuta väestöä todennäköisemmin naimattomia tai eläkkeellä. Heillä oli myös muuta väestöä alhaisempi tulo- ja koulutustaso. Mielialaoireiseen psykoosiin sairastuneilla tulo- ja koulutustaso sekä työelämässä olevien osuus olivat korkeampia kuin ei-mielialaoireiseen psykoosiin elämänsä aikana sairastuneilla.

Tutkimus julkaistiin vastikään Schizophrenia Research -lehdessä. Se on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimaa Terveys 2000 -väestötutkimusta, jossa saatiin kansainvälisesti merkittävää ajankohtaista tietoa myös psykoottisista häiriöistä.

(MTV3)