Pitääkö Suomen tautitilanteesta tai karanteenin lyhentämisestä olla huolissaan? Näin vastaa THL:n ylilääkäri

1:52
Millainen uhka erilaiset virusvariantit tulevat olemaan tulevaisuudessa? Katso yllä olevalta videolta! 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee karanteeniajan lyhentämistä. Onko se riski heikentyneessä tautitilanteessa? Kysyimme asiaa ylilääkäriltä. 

Suomen koronatilanne on ollut viime aikoina kiihtymään päin, kun moni perustason alue on siirtynyt kiihtymisvaiheeseen pahentuneen koronatilanteen vuoksi. 

Etenkin ärhäkkäämmin tarttuva deltavariantti on muuttanut Suomen tautitilannetta ikävällä tavalla. 

Millainen uhka erilaiset virusvariantit tulevat olemaan tulevaisuudessa? Katso yllä olevalta videolta! 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotti eilen, että sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrä oli kasvanut perjantaista maanantaihin 28 potilaalla. 

Tänäänkin päivittäinen koronaluku on hurja, 692 uutta koronatartuntaa

Mitä tämänhetkisestä tautitilanteesta pitäisi ajatella? 

THL:n ylilääkäri Otto Helven mukaan aihetta suureen huoleen ei ainakaan toistaiseksi ole. 

– Meillä on tilanne, jossa tartunnat ovat olleet toki kasvussa, mutta ne ovat kohdistuneet pääasiassa nuoreen väestöön, jossa vakavan sairaalahoidon riski on paljon pienempi, Helve toteaa. 

Helven mukaan tilannetta ja mahdollisia rajoituksia tulee puntaroida huolella, sillä kaikki aikuisväestöön lukeutuvat suomalaiset eivät ole saaneet koronarokotetta. 

– Meillä on vielä tilanne, jossa rokotekattavuudet eivät vielä ole sellaisia, että voitaisiin sanoa, että vakavien tautitapausten riski olisi minimoitu.

– Kaikkien rajoitustoimien toteutusta on tärkeää arvioida, mutta se vaatii kokonaisarviointia, Helve toteaa. 

14 vuorokauden karanteenille ei enää ole tarvetta

THL suositteli, että aiempi 14 vuorokauden karanteeniaika lyhennetään 10 vuorokauteen. 

Helven mukaan 14 uusien mallinnusten ja muiden tietolähteiden pohjalta yli 10 vuorokauden karanteenilla ei ole enää epidemian kontrolloimisen kannalta hyötyä.

Ylilääkärin mukaan vain hyvin harvoissa tapauksissa 14 vuorokauden karanteeni on ollut tarpeellinen, sillä valtaosassa tapauksissa oireet ovat ilmenneet lyhyemmän ajan sisällä. 

Hän katsookin, että muutaman poikkeustapauksen vuoksi ei ole tarpeellista rajoittaa kaikkien suomalaisten elämää perustavanlaatuisesti. 

– Kyseessä on kuitenkin aika voimakkaasti yhteiskunnan toimintoihin vaikuttava asia ja yksilön oikeuksia rajoittava tekijä, jolloin emme voi hyvin poikkeuksellisten tilanteiden osalta rajoittaa karanteeninomaisiin olosuhteisiin ihmisiä, jotka sitä eivät muuten tarvitse, Helve muotoilee. 

Helve: Kuntien päätösvalta karanteeniasiassa on tärkeää

Karanteeniaika on THL:n suositus, joka ei velvoita kuntia ja sairaanhoitopiirejä mihinkään. Ohjeessa kuntia kehotetaan poikkeamaan THL:n suosituksesta, jos tilanne sitä vaatii.

Helven mukaan on tärkeää huomioida, että tautitilanne on eri puolilla Suomea erilainen esimerkiksi ikäjakauman ja ilmaantuvuuden kannalta.  

– On todella tärkeää, että kunnat pystyvät tekemään yksilö- ja kuntakohtaisia päätöksiä karanteenin kestosta. 

– Työmäärähän tässä kokonaisuudessa on suuri, mutta ikään kuin yksilökohtainen arviointi on tosi tärkeää, Helve toteaa MTV Uutiset Liven haastattelussa.

9:08
Katso videolta THL:n ylilääkäri Otto Helven haastattelu kokonaisuudessaan! 

Voiko yhteen testitulokseen luottaa karanteenin purussa?

Kun koronavirukselle altistunut henkilö on ollut kuusi vuorokautta oireeton, karanteeni voidaan mahdollisesti purkaa, jos testitulos on negatiivinen.

Suomessakin on kuitenkin niitä harvinaisia tapauksia, joissa positiivinen testitulos on näkynyt vasta kolmannella kerralla. 

Riittääkö siis yksi testi varmistamaan sen, että karanteeni voidaan purkaa?

– Yksi negatiivinen testitulos riittää karanteenin purkamiseen, mutta tärkeää on seurata omia oireita, ja hakeudutaan testeihin, jos oireita tulee. 

Näissä tapauksissa karanteeniin ei määrätä

Karanteeniin ei määrätä oireetonta henkilöä, jolla on täysi rokotesarja tai joka on sairastanut koronaviruksen kuuden kuukauden sisällä. 

– Lähtökohtaisesti suoja, joka sairastetusta taudista saadaan, on varsin hyvä, Helve perustelee. 

Suomessakin on todettu yksittäisiä tapauksia, joissa henkilö on sairastunut koronavirukseen kahdesta rokoteannoksesta huolimatta. 

Helven mukaan niillä ei kuitenkaan ole merkitystä kokonaiskuvan kannalta, eli muutamia yksittäistapauksen vuoksi ei voida tehdä yleisiä, kaikkia suomalaisia koskevia, linjauksia.

– Nimenomaan jos ajatellaan perusoikeuksien rajoittamista, on syytä muistaa, että nämä ovat harvinaisia tapauksia, Helve sanoo. 

1:40
Pitäisikö suomalaiset pakkorokottaa koronaa vastaan? "Voisi lisätä kriittisyyttä" – katso haastattelu videolta! 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja