Koronarajoituksia puretaan "hallinnan ja kaaoksen tasapainossa" – THL:llä ei paljoa tietoa Norjassa havaitusta muunnoksesta

STM:n kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan teletunnistetietojen seurannan perusteella ihmiset liikkuvat nyt huomattavasti aiempaa enemmän. Samanaikaisesti tautitilanne on kuitenkin parantunut.

Nuorille erityiskiitos, Helsingin rokotetilanne mietityttää

Esimerkiksi nuoret ovat selvästi osanneet viime aikoina pitää tautitilannetta osaltaan kurissa ja noudattaa koronatoimia.

– Nyt heitä pitää kyllä erityisesti kiittää ja toivoa, että nämä käytänteet pysyvät yllä, Varhila sanoi.

Toistaiseksi on liian varhaista sanoa, onko viime viikonlopun päättäjäisjuhlinta kuitenkin vaikuttanut tautitilanteeseen negatiivisesti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä on kerrottu, että rokotepula uhkaa siirtää helsinkiläisten 16–25-vuotiaiden rokotukset syksyyn.

Rokotteita kuluu iäkkäämpien kakkosannoksiin, joten nuorien rokottaminen voi pysähtyä kesäksi kokonaan. Varmaa tietoa Biontech-Pfizerin kesän toimituksista ei vielä ole, joten tilanne voi sinänsä vielä parantua.

Eri kunnissa asuvat 16–25-vuotiaat ovat siis hyvin erilaisessa tilanteessa.

THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio selitti ilmiötä eri alueiden väestörakenteiden eroilla.

– Ero johtuu tällä hetkellä sitä, että on hyvin vaikea arvioida sitä, millä innokkuudella ihmiset rokotteita ottavat. Niissä kunnissa, joissa on paljon iäkkäitä henkilöitä, heidän kakkosannoksiin menee tällä hetkellä valtaosa rokotteista.

THL: Koronatoimista pidettävä kiinni

Alueellinen rokotekattavuus vaihtelee kuitenkin Suomessa varsin paljon, ja tartuntaketjuja on edelleen.

– Tartuntatorjuntatoimista on erittäin tärkeä pitää yhä kiinni, Helve totesi.

Ravintolarajoituksia on kevennetty vaiheittain. Tätä on aina seurannut Varhilan mukaan keskustelu siitä, miltä näkökannalta lievennykset ovat perusteltuja.

"Hallinnan ja kaaoksen tasapainoa" pyritään noudattamaan jatkossakin.

Esimerkiksi tanssi- ja laulukielto päätettiin purkaa perus- ja kiihtymisvaiheen alueilta. Myös tapahtumarajoitukset ovat tälläkin viikolla hallituksen pöydällä.

– Erityisen paljon tällä hetkellä keskustellaan näistä leviämisvaiheen sisätilojen rajoituksista, joka on aivan ymmärrettävää sinänsä. Toinen puoli asiaan on tämä, miten pidämme epidemian edelleen kurissa, Varhila mietti.

Kuntakohtaisia ravintolarajoituksia ei valmistelussa

Tiukimmat ravintolarajoitukset ovat yhä voimassa leviämisvaiheen sairaanhoitopiireissä sellaisissakin kunnissa, joissa tautitapauksia on ollut hyvin vähän tai ei juuri lainkaan. 

Kansliapäällikkö Varhilan mukaan virkamiesvalmistelussa tai hallituksen pöydällä ei ole ollut valmistelua siitä, että rajoitukset voisivat olla saman sairaanhoitopiirin alueella eri kunnissa erilaisia.

Hiihtolomalla toimittiin kuntakohtaisesti suljettaessa Kittilän ravintolat, mutta kyseessä oli Varhilan mukaan erittäin poikkeuksellinen menettely.

Ulkomaalaisten tartuntojen osuus kasvanut

Ulkomaisten tartuntojen osuus on lyhyessä ajassa kasvanut, miltei kaksinkertaistunut edelliseen viikkoon nähden. 

– Tämä tietysti johtuu siitä, että tulet melkein mistä tahansa Suomeen, tulet hyvinkin paljon korkeamman ilmaantuvuuden alueelta, strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki STM:stä sanoi ja muistutti maahantulosäännösten ja -suositusten noudattamisesta.

Ministeriön arvion mukaan EU:n yhteinen koronatodistus voisi olla Suomessa käytössä heinäkuun puolenvälin paikkeilla.

Sairastaneiden immuniteetilla pieni merkitys epidemiaan

Mehiläinen ja Helsingin yliopiston FIMM-instituutti tutkivat hiljattain koronaepidemiaa Etelä-Suomessa. Tutkimuksen mukaan oireettomana sairastaminen on tavallista ja koronapotilaiden määrä voi olla jopa kaksi kertaa luultua enemmän.

THL:n Helveen mukaan sairastuneiden määrät, mukaan lukien havaitsematta jääneet oireettomat tartunnat, ovat sitä luokkaa, että heidän immuniteettinsa vaikuttaa epidemiaan vain pienesti.

Rokotuksilla on paljon suurempi merkitys.

– Taudin aikaan saama suoja meidän lukumäärillä ei vaikuta sinänsä taudin etenemiseen, Helve tiivisti.

STM:n Voipio-Pulkin mukaan varsinkin viime vuonna havaitut koronatapaukset olivat jälkikäteen tehtyjen tutkimusten perusteella "hyvinkin selvä aliarvio", siis todellisuudessa tapauksia oli paljon enemmän.

Ero on kuitenkin tänä vuonna supistunut testausmäärien kasvaessa.