Petturikumppanille ei kannata suoda enää ajatuksiaan, jos mielii päästä eteenpäin elämässä.
Jos kumppani sortuu pettämään luottamuksesi ja harrastaa seksiä tai ajautuu vaikkapa henkiseen suhteeseen toisen kanssa, voi itseinho ja epätoivo vaihtua pian kihisevään raivoon.
Vaikka samalla voi olla ikävä, toisaalta samalla voi vihata entistä kumppania koko sydämensä voimasta. Samalla, kun oma olo on kurja, voi tuntua siltä, että ex-kumppani vain jatkaa elämäänsä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kuin hän ei olisi satuttanut.
Se ei tunnu reilulta, joten mieleen saattaa hiipiä jonkinlainen kostosuunnitelma. Jos tarpeeksi suunnittelee ja sitten toteuttaa julman juonensa, voi olo tuntua paremmalta. Vai tuntuuko sittenkään?
Koston suunnitteleminen, saati sitten sen toteuttaminen, on aina huono idea. Se ei tarkoita, etteikö sen ajattelu olisi silti ihan luonnollista.
– Tunne kostosta on syvästi vaistonvarainen osa ihmisenä olemista, psykologi Lisa Orban kertoo Metro.co.uk-sivustolle.
Orbanin mukaan moni uskoo siiten, että koston jälkeen olo tuntuu paremmalta.
– Usein kostolla on päinvastainen vaikutus, hän kuitenkin paljastaa.
Orbanin mukaan koston suunnittelu valtaa elämän estäen luonnollista eteenpäin jatkamisen prosessia. Juonien punominen saa nimittäin jättämään huomiotta kaiken mahtavan, mitä elämässä tapahtuu kurjien asioiden ohella. On esimerkiksi vaikeaa suhtautua avoimesti uusiin ihmisiin ja kokemuksiin tai opetella olemaan onnellinen omillaan, jos jokainen vapaa hetki menee koston miettimiseen.