Perussuomalaiset kysyy hallitukselta, saako suomalaista työtä suosia. Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan remonttityössä ei saa asettaa syrjiviä velvoitteita.
Viime viikolla Perussuomalaiset teki hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien suomalaista työtä. Kaikki alkoi siitä, kun Helsingin Sanomat teki jutun perussuomalaisten puoluetoimiston remontista. Perussuomalaisten Matti Putkonen kertoi jutussa, että puoluetoimiston remonttiin valittiin nimenomaan suomalaista työvoimaa käyttäviä yrityksiä.
Juttuun Helsingin Sanomat haastatteli myös asiantuntijoita vähemmistövaltuutetun toimistosta ja sisäministeriön syrjintälautakunnasta. Heidän mukaansa rakennustyössä ei saa asettaa syrjiviä velvoitteita.
Perussuomalaisten kirjallisessa kysymyksessä kysytään, onko hallitus sitä mieltä, ettei työhön saa valita pelkästään suomalaista työvoimaa. Perussuomalaiset rinnastaa suomalaisen työn suosimisen suomalaisen lähiruoan suosimiseen, joka on kirjattu hallitusohjelmaan.
Saa suosia, ei syrjiä
Suomalaisen Työn Liitossa juttu luettiin tarkasti. Toimitusjohtaja asettelee sanansa huolella , kun häneltä kysyy, saako suomalaista työtä suosia.
— Syrjintä ei saa olla suomalaisen työn suosimisen lähtökohta, sanoo toimitusjohtaja Pekka Tsupari Suomalaisen Työn Liitosta.
Liiton säännöissä määritellään, että liitto toteuttaa toimenpiteitä kotimaisen tuotannon suosimiseksi ja pyrkii lisäämään suomalaisen työn arvostusta. Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin suomalaisen työn suosiminen, sanoo Tsupari.
— Meidän Avainlippu-merkkimme annetaan yrityksille, jotka sijaitsevat Suomessa, noudattavat suomalaista lainsäädäntöä ja maksavat veronsa Suomeen. Mutta kansallisuus ei ole tärkeä asia. Työntekijöiden kansalaisuudella ei ole merkitystä. Yrityksessä voi olla töissä myös ulkomaan kansalaisia.