Synt. 3.2.1939 Somero.
Pentti Kustaa Nikula on edelleen ainut suomalainen hyppylajien ME-mies. Seiväshypyssä alkoi avaruusaika lasikuituseipäiden tultua markkinoille 1960-luvun alussa. Nikula oppi uuden välineen salat nopeimmin ja parhaiten nousten raketin lailla maailman parhaaksi hyppääjäksi ja ensimmäiseksi 5 metrin haamurajan ylittäjäksi. Hän voitti myös Euroopan mestaruuden.
Pentti Nikulan lapsuuteen kuuluivat maalaistalon työt. Ensimmäiset Suomen mestaruutensa hän voittikin sokerijuurikkaan harvennuskilpailuissa. Työ sekä monipuolinen urheilu niin kesällä kuin talvella loivat fyysisesti vahvan pohjan. Seiväshyppy nousi jo varhain lempilajiksi. Pentti oli mukana Poikaurheilupäivillä ensimmäisen kerran 16-vuotiaaana ja saavutti hopeamitalin tuloksella 340. Neljä metriä ylittyi 18-vuotiaana.
Pentti tavoitteli jo olympiapaikkaa v. 1960, mutta jäi neljänneksi kovatasoisissa Kalevan kisoissa. Uudet hyppääjät olivat valmiina valloittamaan Eeles Landströmin valtikan murrosvuonna 1961. Nikula oli siirtynyt syksyllä 1960 opiskelemaan liikunnanohjaajaksi Pajulahden urheiluopistolle ”seiväsprofessori” Valto Oleniuksen hoiviin. Tulisieluinen valmentaja panosti kaikkensa oppilaansa fyysisen kunnon, teknisten taitojen sekä henkisen vahvuuden kehittämiseen. Terässeiväsennätykseksi syntyi 446 syksyllä 1961, mutta samalla opeteltiin kiireesti myös lasikuituseipään tekniikkaa. Sen Pentti oppikin nopeimmin ylittäen samana syksynä jo 451.
Seuraava talvikausi jatkettiin lasikuituseipään sisäänajoa ja malttamattomina odotettiin mitä tuleman piti. Nikula aloitti hallikauden 1962 Itä-Berliinissä uudella Euroopan ennätyksellä 471, minkä Risto Ankio vielä samana talvena rikkoi. Ankio oli tehnyt edellisenä syksynä terässeipään viimeiseksi jääneen SE:n 458, mutta nyt kaikki parhaat käyttivät lasikuituseivästä.
Kesäkauden aluksi Nikula ylitti Lahdessa EE:n 472. EE-tahti jatkui: München 475, Jyväskylä 480, Karhula 485. Jenkit olivat jo keväällä tehneet ensimmäiset lasikuituseipään ME:t 489 ja 493, mihin Nikula nyt tähtäsi. Helsingissä 494 jo ylittyikin, mutta seiväs kaatui perässä vaahtomuovipehmusteisiin eikä ylitystä silloisten sääntöjen mukaan hyväksytty. Kauhavalla 22.6. kaikki vihdoin onnistui. Yleisradion kuvausryhmät olivat kuumeisesti seuranneet Pentin mukana ikuistaakseen ME-hypyn, mutta olivat juhannuksena lomalla. Uutinen Yhdysvaltain 35 vuotta kestäneen ME-hallinnan katkeamisesta kiiri kuitenkin pian kaikkialle.
Pentin kesä 1962 oli loistava: yhteensä 40 kilpailua, joista 36 voittoa eikä kertaakaan ilman tulosta! Belgradin EM-kilpailu olivat Pentin ylivoimainen näytös, missä muut suomalaiset säestivät häntä loistavasti toisen somerolaisen Kauko Nyströmin saavuttaessa pronssimitalin ja Risto Ankion oltua vielä neljäs.