Pankkikriisien torjumisen vaikeat askeleet ovat vasta edessä

Hankalinta on, että seuraaviin askeliin liittyy raakaa rahaa. Pankkikriisien varalle on seuraavaksi määrä perustaa kriisien purkurahasto ja yhteinen talletussuoja, joiden hahmottelu nostaa väistämättä pintaan vahvojen ja heikkojen euromaiden skismat.

Suomalaispankit ottivat päätöksen vastaan tyytyväisinä ja hieman yllättyen siitä, että se tehtiin suunnitellussa aikataulussa.

OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan sopimus merkitsee, että eurooppalaiset pankit toimivat jatkossa entistä enemmän samalla pohjalla. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoi, että nyt otettiin selvä askel eteenpäin, mutta uusia pitäisi saada otettua.

– Pankkivalvonta yksinään ei riitä, vaan sen rinnalle tarvitaan sekä talletussuoja- että kriisinratkaisujärjestelmä, von Gerich muistutti.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kehui pankkivalvonnan olevan askel kohti vakaampaa Eurooppaa. Hänen mukaansa tulos on Suomelle hyvä, vaikka Ruotsi jääkin siitä kaikkien toiveiden vastaisesti ulos.

– Totta kai olisimme toivoneet, että Ruotsikin olisi alusta lähtien ollut mukana valvontamekanismin toiminnassa. Mutta ainakin toiveissa on, että Ruotsin osalta ovi on jatkossakin auki liittymiselle, Urpilainen sanoi.

Ruotsi lyttäsi "europankit"

Euroon kuulumattoman länsinaapurin äänenpainot viestivät kuitenkin kaikesta muusta paitsi liittymishaluista. Valtiovarainministeri Anders Borg kritisoi syntymässä olevaa ”europankkien, euroverojen ja eurokomission" järjestelmää. Hän kuvasi päivää Euroopalle surulliseksi ja moitti dramaattisin sanakääntein EU:n jakoa kahteen leiriin.

– Meidän mielestämme nämä ovat askelia väärään suuntaan. Ne voivat olla suosittuja eurokraattien keskuudessa, mutta luulen, että hyvin harvat eurooppalaiset tosissaan haluavat tällaista, Borg sanoi.

Euron ulkopuolinen Tanska kuitenkin harkitsee yhteisvalvontaan liittymistä. Se arvioi liittymisen vahvistavan luottamusta pankkeihinsa ja parantavan siten niiden markkina-asemaa

Yhteisvalvonnan vaikutus pankkien kilpailuasetelmaan jää nähtäväksi myöhemmin. Mahdollista on, että yhteisvalvonta kostautuu ulkopuolisille pankeille jossain määrin kalliimman rahan muodossa.

Kotimaiset järjestelyt jo pitkällä

Sovun löytyminen edellytti Ranskan ja Saksan sopua yhteisvalvonnan rajaamisesta ja hankkeen aikataulusta. Euroopan keskuspankki alkaa valvoa suoraan pankkeja, joiden taseen loppusumma on vähintään 30 miljardia euroa. Suomesta isojen kerhoon mahtuvat kolme suurinta pankkia eli Nordea, OP-Pohjola ja Danske Bank.

Käytännössä muutos ei ole valtava, sillä Dansken ja Nordean valvonnasta vastaavissa kollegioissa suomalaisjäsenten tilalle tulee EKP:n edustaja. Kotimainen Finanssivalvonta on valmistellut uutta työnjakoa valtiovarainministeriön kanssa jo pitkin syksyä.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan keskeinen osa riskien havaitsemista on, että EKP saa oikeuden puuttua myös pienempiin pankkeihin heti, jos on perusteltua syytä epäillä ongelmia.

– Keskusvalvojalla on niin sanottu otto-oikeus kuten kunnanhallituksella, että se pystyy ottamaan asian itselleen, ja se parantaa nykytilannetta, Katainen sanoi.

(MTV3 - STT)