Pysähdy, kuuntele ja kohtaa. Nämä kolme asiaa ovat sellaisia, joilla jokainen kansalainen pystyy helpottamaan lähimmäisen tai myös vieraan ihmisen vaikeita hetkiä.
Yksinäisyys on kansantauti, josta kärsii yli tutkimusten mukaan 400 000 suomalaista. Se synnyttää inhimillistä kärsimystä, altistaa sairauksille ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Yksinäistä ihmistä ei aina tunnista ulkoapäin. Se ei ole myöskään vain yhdenlainen tunne, jonka ihmiset kokevat samanlaisena, se ei liity koulutukseen tai sosioekonomiseen asemaan. Näin kertoo HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander, joka työssään näkee päivittäin yksinäisyyden eri muotoja.
Colliander kuulee työssään päivittäin tarinoita hyytävästä yksinäisyydestä, mutta myös siitä, miten yksinäiset tulevat kohdatuiksi ja saavat apua.
– Yksinäisyyttä on kahdenlaista. On emotionaalista yksinäisyyttä, joka ei välttämättä riipu ollenkaan siitä, onko ihmisellä henkilöitä ympärillään. Ihminen voi silloinkin kokea jäävänsä yksin, Colliander kuvailee.
– Toinen on sosiaalinen yksinäisyys, että niitä ihmisiä ei edes ole ympärillä. Tällainen ei-toivottu yksinäisyys vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen heikentävästi.
HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka haastaa rakentamaan yhteiskuntaa, jossa kukaan ei jää yksin. Se auttaa senioreita, nuoria, lapsiperheitä ja erityisryhmiä vapaaehtoisten ja ammattilaisten tuella.
"Emme pysty vastaamaan tarpeeseen"
Tutkimusten mukaan Suomen yksinäisimmät ryhmät ovat nuoret aikuiset ja vanhukset.
