Perinteinen vienti kiskoo Suomea kasvuun

Näin uskoo OP-Pohjola, joka julkisti tänään vähään aikaan valoisimman arvion Suomen talouden näkymistä.

OP-Pohjola pitää ennallaan aiemman arvionsa ja ennustaa Suomen talouskasvun yltävän 1,7 prosenttiin tänä vuonna. Finanssiryhmä arvioi, että talouskasvu vauhdittuu ensi vuonna 2,5 prosenttiin.

OP-Pohjolan arvio Suomen talouden kasvunäkymistä on hieman valoisampi kuin Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön joulukuiset ennusteet.

Pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan taloustilannetta ei tänäkään vuonna voi kuvailla hyväksi, vaikka elpymistä on näkyvissä.

Kotimarkkinoilla kasvun eväitä ei tänä vuonna pahemmin ole, käytettävissä olevat tulot eivät juuri lisäänny ja kotitaloudet pysyvät edelleen varovaisina.

OP-Pohjola pohjaakin arvionsa talouden elpymisestä viennin vauhdittumiselle. Tänä vuonna viennin odotetaan kasvavan runsaat 4 prosenttia, ja ensi vuonna vauhti piristyy hieman lisää. Viennin kasvu ei historiallisesti ole erityisen vauhdikasta, mutta se riittää kääntämään Suomen talouden kasvu-uralle.

Viennin rakenne muuttunut vauhdilla 

Samalla Suomen viennin rakenne on muuttunut takaisin takavuosikymmenien suuntaan. Ennen finanssikriisiä investointitavaroiden osuus oli noin 40 prosenttia viennistä. Muun muassa kännykkäbisneksen alamäen vuoksi investointitavaroiden osuus on pudonnut reiluun neljännekseen.

Samaan aikaan raaka-aineiden ja välituotteiden osuus viennistä on harpannut vajaat 10 prosenttiyksikköä reiluun puoleen viennistä. Sellun ja sahatavaran kaltaiset tuotteet haukkaavat siis aiempaa suuremman osuuden Suomen viennistä.

Heiskasen mielestä viennin rakenteen muutos on hankala nykyisessä euroympäristössä, kun Suomella on kilpailukykyongelmia.

-Jos haluamme elintasoamme nostaa, niin meillä pitäisi olla myös korkeamman jalostusasteen tuotteita, jotta voimme tällä palkkatasolla pärjätä kilpailussa, Heiskanen sanoo.