Onko tyytyväinen työntekijä tehoton? "Ei selkänahasta repimällä saada inhimillistä tehokkuutta kasvatettua"

Tutkimusten mukaan ihminen, joka kokee pärjäävänsä, voivansa säädellä omaa työtään ja kuuluvansa joukkoon, voi olla sekä tuottelias ja tyytyväinen.

– Ehkä suhtaudun vähän kriittisesti tuohon onnellisuustutkimukseen, ehkä se kuvaa enemmän tyytyväisyyttä, eli olemme demokraattinen yhteiskunta, jossa perusasiat toimivat. Se on turvallisuutta, Heikkilä sanoo.

Lue myös: Sirpaleinen työelämä uuvuttaa – näin voit parantaa keskittymistä ja palautumista

Vain 15 prosenttia suomalaisista on sitoutunut työhönsä

Heikkilän mukaan kiinnostava on kysymys siitä, miten tyytyväisyys, tehokkuus ja laahaava talouskasvu liittyvät toisiinsa. Yhdysvaltalaisraportin mukaan vain 15 prosenttia suomalaisista on sitoutunut työhönsä.

Joka kuudes on siis sitä mieltä, että töissä kannattaa tehdä parhaansa.

– Se kuulostaa alhaiselta luvulta, ja se on huolestuttavakin luku siinä mielessä, että varmasti voimme siihen perusajatukseen uskoa, että motivoitunut, sitoutunut, tyytyväinen ihminen lähtökohtaisesti antaa paremman tuotoksen kuin vastakohta, Ayub kuvaa.

Lue myös: Karu tutkimustulos: Joka neljäs koki työuupumusoireita viime vuoden lopulla

Ayubin mukaan työelämässä kannattaisi seisahtua esimerkiksi muutosten äärelle: nykymaailmassa on jo klisee, että kaikki muuttuu jatkuvasti, mutta tehdäänkö muutoksia vauhdilla, joka on liian nopea yksilön tai tiimin kantokykyyn nähden? Liian nopea muutos rikkoo Ayubin mukaan enemmän kuin luo.

– Miten ihmisten odotetaan sopeutuvan tilanteeseen, jossa he eivät ehkä ole ihan kotikentällään vielä? Ihmisen muutoskyky ja -sopeutuminen on prosessi, joka vaihtelee yksilöittäin, Ayub sanoo.

Heikkilän mukaan muutostahti on nyky-yrityksissä kova.

– On aika ilmeistä, että siinä tällaisia inhimillisiä näkökulmia, ihmisen kykyä oppia, luopua aikaisemmista käsityksistään, niitä ei tällä hetkellä riittävästi yrityksissä huomioida, hän sanoo.

– Kyllähän Ruotsissa ihan yleinen ilmapiiri työpaikoilla on rennompi, ja samaan aikaan he ovat tuottavampia. Ei ruuvia kiristämällä tai selkänahasta repimällä saada inhimillistä tehokkuutta kasvatettua. 

Lue myös: Näin keskittymishäiriöt syntyvät työpaikoilla – tutkija tutusta järjestelystä: "Hölmöläisen hommaa"

"Nyt jo tulee osittain se olo, että tämä revitään mun selkänahastani"

Heikkilän mukaan tutkimuksissa kuitenkin näkyy jo työntekijöiden kokemus tehokkuuden kasvusta.

– Eli ihmisille varmaan nyt jo tulee osittain se olo, että tämä revitään mun selkänahastani, jolloin se vähentää sitoutumista ja vähän kyyninen asenne työhön tulee ikään kuin turvaamaan sitä, että selviän tässä ympäristössä, hän sanoo.

– Aikaisemmin työurat ovat olleet pitkiä, ennustettavampia, muutostahti on ollut inhimillisesti kestävämpi.

Voiko tiimiä johtaa inhimillisesti ja tehokkaasti? Miten työpaikkoja tai työelämää tulisi muuttaa? Tuoko muutos tehokkuutta? Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta.

Lue myös:

Annukka muistaa edelleen lääkärin vakavan katseen, kun romahdus tapahtui: "Enpä tiennyt, että en lenkkipolulle enää palaa"

Päiväkodin arki ja työvuosien paineet veivät Kirsin, 53, työkyvyn vuosiksi: "Haluamme olla lasten kanssa"

Merkit, jotka kertovat, ettei työpaikkaa kannata ottaa vastaan: "Aika vaikea lähteä jälkikäteen korjailemaan"

Katso myös: Huippuravintolaa voi pyörittää myös ilman työntekijöiden kyykyttämistä

3:55Helsinkiläisravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho ja ravintolapäällikkö Terhi Vitikka kertovat, miten huippuravintolaa pyöritetään hyvässä hengessä.

• ke06:32
  Ukraina

  Näin ukrainalaiset ovat löytäneet töitä Suomesta – ahkeruudesta kehuja: "He todella haluavat"
• ti13:46
  Orpon hallitus

  Kohulakiesitys määräaikaisuuksien ketjuttamisesta joutuu perustuslailliseen tarkasteluun
• ti11:26
  Ura

  Naisten ulkonäköpaineet näkyvät yhä työelämässä
• ma09:00
  Kotimaa

  Palkansaajien onnettomuudet vähentyneet – 25 tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohden
• 25.2.13:22
  Politiikka

  Sanni Grahn-Laasonen: Yrittäjien eläkejärjestelmän ratkaisulle takaraja
• Lataa lisää