Onko tyytyväinen työntekijä tehoton? "Ei selkänahasta repimällä saada inhimillistä tehokkuutta kasvatettua"
11:27Onko onnellisuus pois talouskasvusta? Haastattelussa BearingPointin vanhempi neuvonantaja Mikko Ayub ja Terveystalon organisaatiopsykologi Annamari Heikkilä.
Julkaistu 10.04.2025 16:07
Maria Aarnio
maria.aarnio@mtv.fi
Tyytyväinen mutta tehoton – onko onnellisuus pois talouskasvusta?
Kahdeksan vuoden ajan Suomi on johtanut onnellisuustilastoja, joten voiko yksinkertaistaen sanoa, että onnellisuus on pois tuottavuudesta?
– Kyllähän se kysymys väistämättä nousee, onko haettu onnellisuutta ja hyvinvointia sen tyyppisistä asioista, jotka eivät välttämättä ole tukeneet sitä, että talous olisi kasvanut samaa tahtia kuin verrokkimaiden, summasi BearingPointin vanhempi neuvonantaja Mikko Ayub Huomenta Suomessa viime viikolla.
– Yksi perusväitteeni on, että aikaansaava ihminen on onnellinen, sanoo puolestaan Terveystalon organisaatiopsykologi Annamari Heikkilä.
Tutkimusten mukaan ihminen, joka kokee pärjäävänsä, voivansa säädellä omaa työtään ja kuuluvansa joukkoon, voi olla sekä tuottelias ja tyytyväinen.
– Ehkä suhtaudun vähän kriittisesti tuohon onnellisuustutkimukseen, ehkä se kuvaa enemmän tyytyväisyyttä, eli olemme demokraattinen yhteiskunta, jossa perusasiat toimivat. Se on turvallisuutta, Heikkilä sanoo.
Vain 15 prosenttia suomalaisista on sitoutunut työhönsä
Heikkilän mukaan kiinnostava on kysymys siitä, miten tyytyväisyys, tehokkuus ja laahaava talouskasvu liittyvät toisiinsa. Yhdysvaltalaisraportin mukaan vain 15 prosenttia suomalaisista on sitoutunut työhönsä.
Joka kuudes on siis sitä mieltä, että töissä kannattaa tehdä parhaansa.
– Se kuulostaa alhaiselta luvulta, ja se on huolestuttavakin luku siinä mielessä, että varmasti voimme siihen perusajatukseen uskoa, että motivoitunut, sitoutunut, tyytyväinen ihminen lähtökohtaisesti antaa paremman tuotoksen kuin vastakohta, Ayub kuvaa.
Ayubin mukaan työelämässä kannattaisi seisahtua esimerkiksi muutosten äärelle: nykymaailmassa on jo klisee, että kaikki muuttuu jatkuvasti, mutta tehdäänkö muutoksia vauhdilla, joka on liian nopea yksilön tai tiimin kantokykyyn nähden? Liian nopea muutos rikkoo Ayubin mukaan enemmän kuin luo.
– Miten ihmisten odotetaan sopeutuvan tilanteeseen, jossa he eivät ehkä ole ihan kotikentällään vielä? Ihmisen muutoskyky ja -sopeutuminen on prosessi, joka vaihtelee yksilöittäin, Ayub sanoo.
Heikkilän mukaan muutostahti on nyky-yrityksissä kova.
– On aika ilmeistä, että siinä tällaisia inhimillisiä näkökulmia, ihmisen kykyä oppia, luopua aikaisemmista käsityksistään, niitä ei tällä hetkellä riittävästi yrityksissä huomioida, hän sanoo.
– Kyllähän Ruotsissa ihan yleinen ilmapiiri työpaikoilla on rennompi, ja samaan aikaan he ovat tuottavampia. Ei ruuvia kiristämällä tai selkänahasta repimällä saada inhimillistä tehokkuutta kasvatettua.
"Nyt jo tulee osittain se olo, että tämä revitään mun selkänahastani"
Heikkilän mukaan tutkimuksissa kuitenkin näkyy jo työntekijöiden kokemus tehokkuuden kasvusta.
– Eli ihmisille varmaan nyt jo tulee osittain se olo, että tämä revitään mun selkänahastani, jolloin se vähentää sitoutumista ja vähän kyyninen asenne työhön tulee ikään kuin turvaamaan sitä, että selviän tässä ympäristössä, hän sanoo.
– Aikaisemmin työurat ovat olleet pitkiä, ennustettavampia, muutostahti on ollut inhimillisesti kestävämpi.
Voiko tiimiä johtaa inhimillisesti ja tehokkaasti? Miten työpaikkoja tai työelämää tulisi muuttaa? Tuoko muutos tehokkuutta? Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta.
Katso myös: Huippuravintolaa voi pyörittää myös ilman työntekijöiden kyykyttämistä
3:55Helsinkiläisravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho ja ravintolapäällikkö Terhi Vitikka kertovat, miten huippuravintolaa pyöritetään hyvässä hengessä.
