Uutta tietoa työhyvinvoinnista – nuorten irtisanoutumisaikeet vähentyneet

Huomenta Suomen haastattelussa Hakanen kertoo tutkimusten osoittavan, että sosiaaliset voimavarat näkyvät työpaikoilla hyvin.

– Meillä on paljon luottamusta, reilut käytännöt, hyvä johtaminen, työtovereiden tuki, nämä kaikki on kannattelevia voimavaroja, Hakanen listaa.

Vaikka tuore tutkimus osoittaa monen asian parantuneen, parannettavaakin löytyy. 

– Meillä on toista kielteistä kokemusta työssä, tylsistymistä, Hakanen kertoo.

Työ- ja organisaatiopsykologi Nina Lyytinen kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, että työntekijöiden arvostus työpaikoilla on noussut.

– Työpaikoille on tullut ihmisläheistä käsitystä, että kohdataan ja nähdään ihmisiä. Arvostetaan sitä työtä, Lyytinen sanoo.

Lyytinen avaa, että ihmismäiseen johtamiseen kuuluu epäkohtiin puuttuminen sekä niiden korjaaminen. Epäkohdista tulisi kuitenkin kertoa.

– Huonosti olevia asioita ei voi korjata, ellei niistä tiedetä, Lyytinen sanoo.

Lue myös: Koetko työnhaussa ikäsyrjintää? Iän voi kääntää vahvuudeksi

Työpaikasta oikea yhteisö

Mitä syitä voisi löytyä tulevaisuudenuskon vähenemisen taustalta?

– Maailmassa on nyt paljon epävarmuutta, ja se heijastuu myös työelämään. Puhutaan lisäksi työn murroksesta. Mitä tekoäly tuo tullessaan työpaikoille? Ja totta kai taloudellinen tilanne on haastava.

Vaikka työpaikoilla ei voida vaikuttaa yhteiskunnan yleistilanteeseen, työ voi erikoistutkijan mukaan tarjota yhteisön, jonka jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä.

– Tätä voidaan vaalia ihmislähtöisellä johtamisella, tukea tarjoamalla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Näinä aikoina toivon vaaliminen on entistäkin tärkeämpää.

Voisi siis päätellä, että perisuomalainen "management by perkele" -johtaminen istuu työelämään yhä huonommin.

Varsinkin lähijohtajat ovat tosin usein paineen alla.

– Heillä näkyy enemmän työuupumuksen oireita työn liiallisen määrän kanssa. Heidän pitäisi saada enemmän mahdollisuuksia töiden priorisointiin (tärkeysjärjestykseen) ja näin työn tekemiseen mielekkäällä tavalla.

Etätöissä vai lähitöissä?

Paraikaa Suomessa moni työpaikka hakee linjaa siinä, paljonko etätöitä voidaan säilyttää pysyvästi pandemian jälkeen. Kaltiainen kertoo, mitä selvitys sai irti tästä asiasta.

– Etätyö saattaa mahdollisesti auttaa työkuormitukseen. Mitä enemmän ihmiset tekivät etätyötä, sitä harvemmin koettiin työn määrä liialliseksi tai kroonista työväsymystä. Mutta samalla kun etätyö voi vähentää kuormitusta, se saattaa karsia työn piirteitä, jotka edistäisivät innostumista. Etätyö on yhteydessä suurempaan työssä tylsistymiseen ja vähäisempään työn imuun.

Kuten arvata saattaa, etätyössä koetaan enemmän yksinäisyyttä kuin lähityössä.

– Tuen saaminen työtovereilta ja luottamus ovat heikompia etätöissä.

Kaltiainen painottaa, että lähi- ja etätyön vertaaminen ei ole mustavalkoista.

– Mutta kyllä näiden tulosten perusteella jatkuva etätyön tekeminen voi etäännyttää työyhteisöstä. Ja toisaalta: koska etätyö tarjoaa joustoja, olisi hyvä tarjota mahdollisuus tehdä sitä osa työajasta, jos tämä onnistuu työtehtävien kannalta. Näin saataisiin lähityön hyödyt, mutta myös etätyön joustohyödyt.