Suomalaisten työhyvinvoinnissa ja työasenteissa on tapahtunut enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muutoksia kahden viime vuoden aikana.
Työterveyslaitoksen (TTL) Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen tulosten mukaan irtisanoutumisen aikeet ovat vähentyneet erityisesti alle 30-vuotiailla.
Samoin työn imu on vahvistunut etenkin työuran loppupäässä. Nuorilla työn imun lasku on pysähtynyt.
Myönteistä on niin ikään se, että yleinen yksinäisyyden kokemus on vähentynyt hieman sekä koko väestössä että töissä olevilla.
Tulevaisuususko on kuitenkin heikentynyt. Aiempaa harvempi uskoo, että heidän työnsä muuttuu parempaan suuntaan.
Oireilu työuupumuksesta on pysynyt vakaana koko 2020-luvun. Huolta aiheuttaa selvimmin kolme-nelikymppisten ja esihenkilöiden tilanne.
– Edelleen työssä on selvästi enemmän hyvää kuin huonoa. Suomalaiset työssäkäyvät kokevat esimerkiksi selkeästi enemmän työn imua kuin työpahoinvointia, arvioi TTL:n erikoistutkija Janne Kaltiainen STT:lle.
Lue myös: "En ole koskaan saanut työtä yhtä helposti" — lohduton työllisyystilanne ajaa yhä useamman hakemaan töitä ulkomailta
Joka viides pohtii irtisanoutumista
Kaltiainen lisää, että kahden viime vuoden aikana ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia suomalaisten työhyvinvoinnissa keskimäärin.
– Mutta se muutos mitä nyt havaittiin, on myönteinen. Työn imun kokemus on kasvanut. Tämä on linjassa sen kanssa, että ihmisten aikeet irtisanoutua ovat vähentyneet. Aikeet jättää nykyinen työ ovat vähentyneet erityisesti nuorilla.
Nyt noin joka viides miettii usein irtisanoutumista työstään.
Kaltiainen kylläkin myöntää, että irtisanoutumisen aikeita saattaa vähentää myös eräs kielteinen asia: uuden työpaikan löytäminen voi olla nykyisin vaikeaa.
– Jos mahdollisuudet vaihtaa työpaikkaa ja edetä sitä kautta uralla ovat entistä huonommat, sekin kyllä vaikuttaa.
Plussapuolelle uusissa tuloksissa sijoittuu se, että varsinkin nuoret kokevat pystyvänsä tekemään aiempaa enemmän itsenäisiä päätöksiä työssä. Nuoret niin ikään näkevät työn myönteiset tulokset aiempaa paremmin.
Oliko nyt saaduissa tuloksissa jotain selvästi yllättävää?
– Harvemmin on nähty tätä tulosta, että työn imu on vahvistunut. Toivoa sopii, että trendi jatkuu. Nyt on kivuttu työn imussa pandemia-aikaa edeltäneelle tasolle. Tuo oli yllättävänkin hyvä tulos, Kaltiainen kiittää.
Lue myös: Koetko työnhaussa ikäsyrjintää? Iän voi kääntää vahvuudeksi
Työpaikasta oikea yhteisö
Mitä syitä voisi löytyä tulevaisuudenuskon vähenemisen taustalta?
– Maailmassa on nyt paljon epävarmuutta, ja se heijastuu myös työelämään. Puhutaan lisäksi työn murroksesta. Mitä tekoäly tuo tullessaan työpaikoille? Ja totta kai taloudellinen tilanne on haastava.
Vaikka työpaikoilla ei voida vaikuttaa yhteiskunnan yleistilanteeseen, työ voi erikoistutkijan mukaan tarjota yhteisön, jonka jokainen jäsen on arvokas ja tärkeä.
– Tätä voidaan vaalia ihmislähtöisellä johtamisella, tukea tarjoamalla ja oikeudenmukaisella kohtelulla. Näinä aikoina toivon vaaliminen on entistäkin tärkeämpää.
Voisi siis päätellä, että perisuomalainen "management by perkele" -johtaminen istuu työelämään yhä huonommin.
Varsinkin lähijohtajat ovat tosin usein paineen alla.
– Heillä näkyy enemmän työuupumuksen oireita työn liiallisen määrän kanssa. Heidän pitäisi saada enemmän mahdollisuuksia töiden priorisointiin (tärkeysjärjestykseen) ja näin työn tekemiseen mielekkäällä tavalla.
Etätöissä vai lähitöissä?
Paraikaa Suomessa moni työpaikka hakee linjaa siinä, paljonko etätöitä voidaan säilyttää pysyvästi pandemian jälkeen. Kaltiainen kertoo, mitä selvitys sai irti tästä asiasta.
– Etätyö saattaa mahdollisesti auttaa työkuormitukseen. Mitä enemmän ihmiset tekivät etätyötä, sitä harvemmin koettiin työn määrä liialliseksi tai kroonista työväsymystä. Mutta samalla kun etätyö voi vähentää kuormitusta, se saattaa karsia työn piirteitä, jotka edistäisivät innostumista. Etätyö on yhteydessä suurempaan työssä tylsistymiseen ja vähäisempään työn imuun.
Kuten arvata saattaa, etätyössä koetaan enemmän yksinäisyyttä kuin lähityössä.
– Tuen saaminen työtovereilta ja luottamus ovat heikompia etätöissä.
Kaltiainen painottaa, että lähi- ja etätyön vertaaminen ei ole mustavalkoista.
– Mutta kyllä näiden tulosten perusteella jatkuva etätyön tekeminen voi etäännyttää työyhteisöstä. Ja toisaalta: koska etätyö tarjoaa joustoja, olisi hyvä tarjota mahdollisuus tehdä sitä osa työajasta, jos tämä onnistuu työtehtävien kannalta. Näin saataisiin lähityön hyödyt, mutta myös etätyön joustohyödyt.