Aivotutkijan mukaan nykyinen työkulttuuri vauhdittaa keskittymisvaikeuksien syntymistä. Monissa tapauksissa esimerkiksi avokonttori voi olla aivoille hyvin vahingollinen ympäristö.
Keskittymisvaikeuksista on informaatiotulvan aikakaudella tullut maailmanlaajuinen ongelma. Useiden eri tutkimusten mukaan ihminen pystyy keskittymään yhteen asiaan kerrallaan merkittävästi vähemmän aikaa kuin vielä vuosituhannen alussa.
Nykyisin keskittymisvaikeudet liitetään usein synnynnäiseen tarkkaavaisuuden häiriöön ADHD:hen. Todellisuudessa kuitenkin useimmissa tapauksissa ongelmat kumpuavat opitusta käyttäytymismallista. Tällaisesta ADHD:ta muistuttavasta hankinnallisesta keskittymishäiriöstä käytetään nimeä ADT (Attention Deficit Trait).
Yhä useampi ihminen kokee siis levottomuutta, sinkoilua ja aikaansaamattomuutta juuri silloin, kun pitäisi keskittyä yhteen asiaan. Jos kukaan muu ei keskeytä käsillä olevaa tekemistä, ADT-oireita kokeva ihminen tekee sen todennäköisesti pian itse.
Aivotutkija Minna Huotilaisen mukaan yksi syy tähän on häiriöherkkä työympäristö, jossa "keskittyminen on aika vaikeaa".
Hän viittaa jatkuviin keskeytyksiin. Ensin tulee Teams-viesti, sitten ruudun alalaitaan pomppaa ilmoitus saapuneesta sähköpostista. Samalla kollegat vieressä saattavat käydä keskustelua tulevasta projektista.
– On ehkä olemassa superhenkilöitä, joita tämä ei häiritse. He saattavat olla "ärsyttäviä tyyppejä", jotka eivät häiriydy. Suurin osa meistä kuitenkin keskeytyy, Huotilainen sanoo.
Viestintäkanavaähky
Monilla työpaikoilla käytetään niin monia eri viestintäkanavia, ettei kukaan välttämättä edes hallitse tilannetta enää. Keskeytyksien määrä päivässä saattaa moninkertaistua tästä syystä.
Huotilainen käyttää ilmiöstä termiä viestintäkanavaähky.
– Se on raskasta kognitiivista työtä rekisteröidä, että nyt tuli taas viesti.
Asian ytimessä.doc: Häiriö aivoissa
Toimittaja Anton Aaltio halusi selvittää, miten voi saada apua omiin keskittymisvaikeuksiin. Aivotutkija Minna Huotilainen määräsi Aaltiolle kuurin, jolla aivoja voi opettaa keskittymään – on taustalla sitten ADHD tai ADT.
Aaltio teki viisi keskittymistä parantavaa muutosta arkeensa kahdeksi viikoksi.
9:06
Dokumentin Katsominen vaatii MTV Katsomo -kirjautumisen.
Vaikuttaisi siltä, että työpaikoilla jopa halutaan häiritä työntekijöitä erinäisillä keskeytyksillä, Huotilainen sanoo. Juuri silloin, kun olisi mahtava tunne uppoutua johonkin yhteen asiaan, tulee seuraava keskeytys.
– Eihän tämä näin voi jatkua. Jos katsoo työn tuottavuutta, niin kyllähän siitä ollaan huolissaan, kun se ei nouse. Väitän, että tähän on iso syy se, että meitä keskeytetään koko ajan.
Yhä useammalla ihmisellä on vaikeuksia keskittyä yhteen asiaan edes muutamaa minuuttia kerrallaan. Tällöin työnteosta tulee kuormittavaa ja raskasta.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että monet tehtävät ovat tosi vaikeita. Ei ole kyse siitä, ettei niitä osaisi tehdä, vaan tarkkaavaisuustaidot eivät vain riitä.
Avokonttorit tärvelevät keskittymisen?
Huotilaisen mukaan työelämässä on jo osittain pyrittykin reagoimaan keskittymisvaikeuksiin. Liian monesti kuitenkin vielä ympäristö ruokkii ADT:n oireita.
Toimistotyötä on perinteisesti tehty enimmäkseen avokonttorissa. Huotilainen sanoo, että tätä järjestelyä olisi viimeistään nyt syytä tarkastella kriittisesti.
Varsinkin luovuutta ja keskittymistä vaativissa tehtävissä avokonttoreita suorastaan väärinkäytetään aivojen näkökulmasta.
– Se on aivan hölmöläisen hommaa.
Huotilainen käyttää esimerkkinä sitä, että kääntyykö pää, jos ympärillä liikkuu joku tai jokin. Tämä voi tapahtua aivan huomaamatta, mutta sekin on jo merkki siitä, että tarkkaavaisuus sakkaa. Avokonttoreilla tällaista ylimääräisiä ärsykkeitä on hyvin paljon.
– Miten me haluamme, että asiantuntija tekevät työtään? Halutaanko, että on sähköjäniksiä, jotka reagoivat kaikkeen vai että saadaan jotain oikeasti aikaiseksi?
Ympäristöä pitää siivota
Miten näihin asioihin voi itse vaikuttaa?
Karsimalla itseltään ne ärsykkeet, jotka vain on mahdollista karsia. Työpaikoilla tulvivan viestintäkanavaähkyn lisäksi keskeytyksiä ei kannata hankkia omasta takaa, esimerkiksi omaan puhelimeen.
– Ympäristöä pitää siivota ja tylsyyttä opetella sietämään.
Kumpi tahansa onkaan keskittymisvaikeuksien taustalla – ADHD tai ADT – selviytymiskeinot ovat lähtökohtaisesti Huotilaisen mukaan samat kummassakin.
Kun tylsyyttä oppii sietämään, itsekeskeytykset vähenevät ja aivojen automaatiotoiminnot pikkuhiljaa muuttuvat. Jonkin ajan kuluttua aivot todennäköisesti jo pystyvät pitkäjänteisempään työskentelyyn.
Alla aivotutkija Minna Huotilaisen muutamia vinkkejä tylsyyden sietämiseen ja keskittymiskyvyn elvyttämiseen.
- Älä häiritse -tila päälle – puhelimen ilmoitukset eli keskeytykset minimiin!
- Mustavalkoinen tila – puhelimen värit koukuttavat, vähennä "ylimääräistä" käyttöä mustavalkoisen tilan avulla
- Hyvää tekevä etusivu – vaihda sovelluksien paikkaa puhelimessa, tiedosta harhailusi
- Ajattele ääneen – ajattelu helpottuu, kun sen pukee sanoiksi
- To do -listat käyttöön – kirjoittaminen siirtää asioita aivoista paperille, kognitiotaakka kevenee
- Rauhoittumishetket – toistuva taukorutiini, lyhyt hetki tekemättä mitään
- Liittoutuminen – kaveri mukaan projektiin, yhteiskunnassa muitakin riippuvuuksia hoidetaan yhdessä