Satulatuoli ei ole välttämättä sellainen autuaaksi tekevä terveysihme, jollaiseksi se usein mielletään.
Satulatuolia markkinoidaan ergonomian kannalta ihanteellisena istuimena.
Satulatuolissa istumisen sanotaan vähentävän muun muassa polviin kohdistuvaa rasitusta ja niskahartiaseudun jännitystiloja sekä parantavan alaraajojen verenkiertoa.
Työfysioterapian erikoisasiantuntija ja Käypä hoito -toimittaja Maija Paukkunen ja Työterveyslaitoksen asiakkuuspäällikkö, fysioterapeutti Mika Nyberg sanovat, että joissain tilanteissa satulatuoli onkin erinomainen istuin.
– Esimerkiksi hammaslääkärin, kampaajan tai kosmetologin työssä, joissa käsien on oltava vapaina ja joissa pitää päästä ihmistä lähelle, tavallinen istuin ei toimi niin hyvin, Paukkunen toteaa MTV Uutisille.
Näyttöpäätetyössäkin satulatuoli voi olla hyvä istuin muiden ohessa.
– Kun se on säädetty tarpeeksi korkealle ja lonkan ja vartalon kulma on riittävän suuri, selkärangan ja lantion asento muistuttavat seisomista. Ajatuksena on saada hyviä etuja verrattuna siihen, että istutaan ehkä etukumarassa ja huonosti tuetussa tavallisessa istumisessa, Nyberg sanoo.
Paukkusen mukaan satulatuolia ei yleensä suositella ainoaksi istuimeksi näyttöpäätetyöhön. Mainoslauseista poiketen satulatuolilla jököttäminen saattaa jopa lisätä hartiaseudun jännittyneisyyttä, varsinkin jos käsille ei ole tukea ja niitä joutuu kannattelemaan.
– Satulatuolia markkinoidaan sillä, että se toisi ryhdikkäämpää asentoa ja estäisi selän menemistä notkolle ja pyöreäksi. Mutta itse asiassa pyöristämistä ei tarvitse erityisesti pyrkiä välttämään. Selkä voi kipeytyä ja jumiutua myös siitä, että ihminen pyrkii pitämään ryhdikkään ja ojentuneen mutta samalla ehkä jäykän asennon kaiken aikaa.
Satulatuolissa on tarkoitus istua ryhdikkäästi (oikeanpuoleinen kuva), mutta selän pyöristymistä ei tarvitsisi asiantuntijan mukaan pelätä.Adobe / MTV
Paukkunen kehottaa kokeilemaan, miltä tuntuu pitää kättä nyrkissä kymmenen minuuttia yhteen kyytiin. Käsi väistämättäkin jännittyy, puutuu, kipeytyy ja väsyy.
– Jos pitäisi vielä tuottaa voimaa tai liikuttaa rannetta, kun käsi on nyrkissä, se voi tuntua kankealta ja raskaalta. Mutta jos lihakset ovat ihan rentoina ja nyrkki on auki, oleminen ja liikkuminen ovat huomattavasti kevyempiä.
Paukkunen tähdentää, että lihaksisto tarvitsee asennon ja kuormituksen vaihtelua ja välillä myös rentoutusta.
Satulatuoli ei tuo asennon muunteluun yhtä paljon vaihtoehtoja kuin tavallinen tuoli, jossa voi hyödyntää selkänojaa ja käyttää halutessaan vaikka reipasta takakenoa. Joissain työtuoleissa on myös keinuominaisuus, jonka voi ottaa käyttöön esimerkiksi etäpalaverin tai -koulutuksen ajaksi.
Työterveyslaitoksen Nyberg sanoo diplomaattisesti, että satulatuoli ei poista kaikkia vaivoja, mutta ei kaikkia vaivoja aiheutakaan. Lisäksi tuoleja on monenlaisia.
Hänen mukaansa tarvitaan vielä paljon tutkimustakin asiasta.
– Mutta jo nyt löytyy tutkimuksia satulatuolin terveellisyydestä.
Jos satulatuolia haluaa käyttää näyttöpäätteen äärellä, istuin kannattaa nostaa ensiksi niin ylös kuin sen saa, Paukkunen opastaa.
Sen jälkeen satulalle istutaan niin, että jalat eivät osu maahan. Tämän jälkeen tiputetaan korkeutta niin, että kantapäät jäävät sivulle vähän kuin hevosen satulassa.
– Lopputulos on puoliseisova asento, jossa jalkapohjat osuvat maahan ja jalat osoittavat loivasti sivulle.
Satulatuolin saa toimimaan parhaiten sähkösäätöisen työpöydän kanssa.
– Aiemmin kun työpöydät olivat matalalla, satulatuolin käyttökorkeus jäi aika alas ja monet käyttivät sitä samalla korkeudella kuin tavallista työtuolia.
Kaikissa muissakin tuoleissa on monenlaisia säätömahdollisuuksia, mutta niitä ei aina osata tai ymmärretä käyttää.
– Tätä voi verrata mihin tahansa laitteeseen. Säätöjä voi olla yllin kyllin, mutta niihin ei ole tutustuttu tai ohjeita ei ole jaksettu lukea, ja niin se koko säätöjen kirjo jää hyödyntämättä. Työterveyshuollosta ja työfysioterapeutilta voi tällöin saada apua asiaan, Nyberg vinkkaa.
Paukkunen korostaa vielä, että halusipa työpöytänsä ääressä istua millaisella tuolilla tahansa tai vaikka seisoa, mikään ei korvaa monipuolista liikettä ja taukoja työn ohessa: niitä keho eniten kaipaa ja tarvitsee.
– Voi ottaa vaikka sellaisia käytäntöjä, että kun puhelin soi, nousee aina seisomaan ja lähtee kävelemään, tai kiipeää aina portaat hissillä liikkumisen sijaan, Paukkunen listaa.
– Ja muistetaan, että keho voi paremmin, kun välillä annamme lihaksille luvan rentoutua. Eikä työssä tarvitse olla koko ajan valppaana ja jännittyneenä. Rentous auttaa jaksamaan paremmin.
Katso myös: Nappaa vinkit tehokkaaseen ja terveelliseen etätyöpäivään
9:24Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Virpi Ruohomäki sekä työfysioterapeutti Riikka Ilmivalta keskustelivat siitä, miten etätyöskentelyä voitaisiin kehittää terveellisemmäksi työntekijän kannalta, millaista vastuuta työnantajan tulisi ottaa ja miten yksinkertaisilla keinoilla etätyöskentelijä voisi helposti tauottaa päiväänsä paremmin.
