Koronapandemian aikana etätyöntekijöistä on tullut uusi, merkittävä asiakasryhmä fysioterapeutin työterveysvastaanotolla.
Terveystalon työfysioterapeutin Sari Salomaan mukaan ilmiön taustalla ovat etenkin työergonomiassa tapahtuneet muutokset. Kotioloissa ei ole välttämättä esimerkiksi laadukasta työtuolia tai sähkötyöpöytää, jotta töitä saisi tehtyä välillä myös seisten.
– Etätyöntekijöissä tuntuu olevan paljon kahta ääripäätä: niitä, jotka työn imu vie mennessään ja joilla jäävät tauot pitämättä, sekä toisaalta niitä, jotka saavat kotioloissa tauotettua työtään entistä paremmin ja joiden oireet ovat voineet tätä kautta jopa vähentyä, Salomaa kuvailee.
Mehiläisen vastaava työfysioterapeutti Maria Paananen kertoo, että pandemia-aikana niska- ja hartiaoireiden taustalta on löytynyt yhä useammin myös vähentynyt lihaskuntoharjoittelu. Pandemiasta johtuvien rajoitusten takia moni on saanut käytyä kuntosalilla selvästi aiempaa vähemmän, ja osa on lopettanut kuntosalitreenaamisen kokonaan.
Paanasen mukaan niska- ja hartiaseudun vaivojen kannalta juuri lihaskuntoharjoittelu on usein hyödyllisintä, sillä heikko lihasvoima ylävartalon alueella altistaa oireilulle. Jotkut ovat korvanneet lihaskuntoharjoittelua kestävyysliikunnalla, mutta etenkin osalla etätyöntekijöistä liikunta on voinut loppua lähes kokonaan esimerkiksi työmatkojen jäätyä pois.
Paananen huomauttaa, että paras hoito niska- ja hartiavaivoihin on niiden ennaltaehkäisy.
– Oli sitten työpaikalla tai etätyöpisteellä, tärkeintä on ylläpitää liikettä ja vaihdella usein työasentoja. Taukojen yhteydessä on hyvä tilaisuus tehdä lyhyt happihyppely tai taukojumppa, joka parantaa verenkiertoa ja nostaa vireystilaa.
Tämä taukojumppa ei sovi pönöttäjille. Juttu jatkuu videon alla.
6:06
Lue myös: Haaveena ryhdikäs, suora selkä? Fysioterapeutti yllättää: "Hyvään ryhtiin ei kannata väkisin pyrkiä"
Naisilla eniten kipuja
Niska- ja hartiaseudun vaivat ovat yleisiä työikäisillä. Niskan jännitysoireita on jossakin vaiheessa elämää lähes jokaisella, ja kivuista kärsii noin kolmasosa 30–50-vuotiaista suomalaisista. Salomaan mukaan kivut ovat hieman yleisempiä naisilla kuin miehillä.
– Työikäisten niska- ja hartiaseudun ongelmien taustalla korostuvat tietyt työnkuvat: paljon istumista sisältävä näyttöpäätetyö sekä fyysinen työ, jossa on paljon esimerkiksi raskaita nostoja, hankalia työasentoja, toistoliikkeitä tai jatkuvaa käsien koholla pitämistä, Salomaa kertoo.
Elämäntapoihin liittyviä riskitekijöitä ovat muun muassa ylipaino ja liikunnan vähäisyys.
Nappaa vinkit parempaan etätyöergonomiaan. Juttu jatkuu videon alla.
11:31
Lue myös: Osaisitko yhdistää? Neljä merkkiä heikosta keskivartalosta – voi tuntua jopa vessassa
Syy voi olla myös stressi
Salomaan mukaan niska- ja hartiaseudun jännitys- ja kiputilojen taustalta voi paljastua myös psykososiaalisia syitä. Esimerkiksi stressi saattaa tuntua jännittyneisyytenä tai kipuna niskassa.
– Stressi voi estää rentoutumisen, jolloin jännitystilat hiljalleen pahentuvat ja helposti myös pitkittyvät. Tämän takia on erittäin tärkeää, että ammattilaiset kartoittavat kokonaisvaltaisesti jännitys- ja kiputilojen taustat.
Paananen ohjeistaa hakemaan niska- ja hartiaseudun kipuihin apua ajoissa esimerkiksi työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta. Pitkittyessään oireet voivat kroonistua.
Paanasen mukaan suurimmalla osalla niska- ja hartiaoireet ovat ohimeneviä ja melko helposti hoidettavissa. Arviolta noin kuudella prosentilla potilaista oireet kroonistuvat.
Näin jumppaat selän vetreäksi:
3:35