Mainos

Omagh'n pommi-iskun omaiset hakevat oikeutta Pohjois-Irlannissa

Britanniassa on aloitettu historialliseksi luonnehdittu siviilioikeudenkäynti viittä miestä vastaan, joita epäillään Pohjois-Irlannin konfliktin tuhoisimman iskun suunnittelusta.

- Kyseessä on ensimmäinen kerta Britanniassa ja luultavasti koko maailmassa, kun yksityishenkilöt vievät itse terroristit oikeuteen, omaisten asianajaja sanoi BBC:lle.

Omagh'n kaupungissa Pohjois-Irlannissa vuonna 1998 tehdyssä iskussa kuoli 29 ihmistä ja haavoittui satoja. Iskun tekijäksi ilmoittautui Irlannin tasavaltalaisarmeijasta IRA:sta eronnut sirpaleryhmä Todellinen IRA. Ketään ei kuitenkaan ole tuomittu iskusta.

Raja-aitoja ei ylitetä vieläkään

Omagh'n pommi-isku jäi 30 vuotta kestäneen katolilaisten ja protestanttien välisen konfliktin viimeiseksi, eikä se enää onnistunut horjuttamaan muutama kuukausi aiemmin allekirjoitettua rauhansopimusta.

Pitkällisten neuvottelujen jälkeen syntyneen sopimuksen allekirjoittamisesta tulee torstaina kuluneeksi kymmenen vuotta. Omagh'n oikeudenkäynti osoittaa osaltaan, ettei vuosikymmen ole riittänyt pyyhkimään väkivaltaisuuksien muistoa pohjoisirlantilaisten mielistä.

Vaikka aseet ovat vaienneet, Belfastissa raja-aidat ja muurit erottavat edelleen katolilaisten ja protestanttien asuinalueita. Aitoja on myös pystytetty lisää vielä rauhanprosessin aloittamisen jälkeen.

Kaupunkilaiset välttävät edelleen toisen uskontoryhmän asuinalueilla liikkumista, vaikka uusien väkivaltaisuuksien puhkeamista pidetäänkin epätodennäköisenä.

- En usko, että taistelut alkaisivat uudestaan. Kaikki ymmärtävät, ettei ammuskelun avulla päästy mihinkään, arveli belfastilainen kauppias John McCausland.

"Tilanne ei ikinä palaa normaaliksi"

Vaikka väkivaltaisuuksilta on viime vuosina vältytty, Pohjois-Irlannin tie rauhaan on ollut kuoppainen. Rauhansopimukseen kuulunut protestanttien ja katolilaisten yhteishallitus pääsi aloittamaan toimintansa toden teolla vasta viime vuonna.

Uskoa maakunnan rauhanomaiseen kehitykseen valoi Britannian päätös lopettaa 38-vuotinen sotilasoperaationsa alueella viime vuoden elokuussa. Armeijan vartiotornit purettiin, eivätkä brittisotilaat enää partioi Belfastin kaduilla.

Rauhanprosessi on poikinut Pohjois-Irlantiin myös useita kansalaisjärjestöjä, jotka yrittävät kuroa uskontoryhmien välistä kuilua kapeammaksi. Huomiota on herättänyt se, että monet järjestöjen jäsenistä kuuluivat konfliktin aikana väkivaltaisuuksiin osallistuneisiin aseellisiin ryhmiin.

Belfastilainen Noel Large päätti luopua väkivallasta vankilassa, jossa hän istui 16 vuotta protestanttisen Ulsterin vapaaehtoisjoukon (UVF) riveissä tekemistään henkirikoksista. Nykyisin hän toimii uskontoryhmien vuoropuhelua kehittävässä Interaction-järjestössä.

Vaikka Large haluaa rakentaa rauhaa Pohjois-Irlantiin, hän ei usko että maakunnan tilanne tulee koskaan palaamaan normaaliksi.

- Olin 40-vuotias, kun ensi kertaa astuin (pääosin katolilaiselle) Falls Roadille. Nuoret eivät nykyisinkään liiku siellä -- eikä niin ehkä koskaan käykään riippumatta siitä, puretaan raja-aidat vai ei, Large arvioi.

(MTV3-STT-Reuters)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.