Ohjuksen voi ampua paineen alla väärään maaliin – ilmatorjunnan asiantuntija ei usko ukrainalaiskoneen tekniseen vikaan: "Kun kriisi on täysin päällä, yksittäinen sotilas poterossa päättää, milloin avaa tulen"

0:57
Video: CNN näyttää, kuinka ohjus osuu ukrainalaiskoneeseen.

Iranin ilmapuolustus oli ukrainalaiskoneen putoamisen aikaan varmasti hyvin korkeassa valmiudessa, arvioi ilmatorjunta-asiantuntija Esa Kelloniemi STT:lle.

Kelloniemen mukaan Iranilla oli hyvin tiedossa, että jos se lähtee kostamaan Yhdysvaltain tekemää, iranilaiskomentaja Qassed Suleimanin surmannutta lennokki-iskua, Yhdysvallat saattaa iskeä heti takaisin.

Ennen Ukraine International Airlinesin koneen maahansyöksyä Iran oli ampunut ohjuksia kahteen lentotukikohtaan, joihin oli sijoitettu Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten joukkoja.

– Sen vuoksi valmius oli varmasti hyvin korkealla, Kelloniemi sanoo.

Kelloniemi on Ilmatorjuntamuseon johtaja ja koulutukseltaan ilmatorjunta-upseeri. Hän on palvellut muun muassa ilmatorjuntatehtävissä ja ohjuspatteriston komentajana.

Lisäksi hän osallistui Pääesikunnassa Buk-ohjusjärjestelmän hankintaprosessiin, ja 20 vuotta myöhemmin hän otti järjestelmän vastaan osaksi Ilmatorjuntamuseon näyttelyä.

"Siellä oltiin niin sanotusti herkkänä"

Ainakin Yhdysvallat, Kanada ja Britannia ovat arvioineet ukrainalaiskoneen maahansyöksyn olleen seurausta ilmatorjuntaohjuksen iskusta, mutta Iran on kieltänyt väitteet. Tapauksen tutkinta on kesken, ja paikalle on matkustanut muun muassa ukrainalaisasiantuntijoita.

Kelloniemi korostaa olevansa Iranin tilanteen suhteen yhtä lailla mediatietojen varassa kuin muutkin. Hän kuitenkin sanoo, että korkea valmiustila voi lisätä virhearvioiden riskejä.

– Tuntematta Iranin johtamisjärjestelmää voi yleisesti sanoa, että rauhan aikana tulenavauspäätös on hyvin korkealla poliittisella tasolla. Kun uhka kiristyy pikku hiljaa, päätösvaltaa annetaan alemmas. Kun kriisi on täysin päällä, sittenhän yksittäinen sotilas poterossa päättää, milloin avaa tulen, Kelloniemi kuvailee.

Ilmauhkaa vastaan toimittaessa vastatoimet on pystyttävä aloittamaan nopeasti. Kelloniemi sanoo, että Iranilla on paljon ilmauhalta suojattavia joukkoja ja kohteita, joista Teheranin lentokenttä on yksi.

– Voisi ajatella, että siellä oltiin niin sanotusti herkkänä, hän kuvailee.

Iranin viranomaisten alustavan raportin mukaan koneessa oli tekninen vika. Tämän vaihtoehdon todennäköisyyden Kelloniemi arvioi pieneksi.

– Jotain erikoista siinä joka tapauksessa on tapahtunut.

Ohjusta ei laukaista vahingossa

Monet länsimaat ovat arvioissaan todenneet, että ukrainalaiskoneen pudottaminen ei välttämättä ollut tarkoituksellista. Kelloniemi sanoo, että jos kyseessä oli todella ohjus, vaihtoehtoja on monia. Ilmatorjuntajärjestelmällä vahingossa ampuminen ei hänen mukaansa olisi samanlainen tilanne kuin vaikkapa vahinkolaukaisu käsiaseella.

– Ohjusjärjestelmän pitää tietysti olla tulivalmiina ja maalitilannetta seurata ja toimia sen maalitilanteen mukaan, lukita järjestelmä maaliin ja tehdä ampumispäätös. Se ei tapahdu sillä tavalla, että vahingossa hipaisee jotain nappia ja ohjus lähtee ja osuu johonkin maaliin.

Kelloniemi arvioi, että mikäli kyseessä on virhe, joku on saattanut toimia hermostuksissaan tai paineen alla.

Spekulaatioissa on puhuttu lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä nimeltä Tor. Kelloniemen mukaan se on suunniteltu erityisesti täsmäaseita silmällä pitäen, joten sen reaktioaika on erittäin nopea ja automatiikkaa on paljon.

– Automatiikka takaa nopean tulivalmiuden taistelutilanteessa ja vähennetään operaattorin taakkaa ja hidastavia tekijöitä. Paineen alaisena toimittaessa se mahdollistaa nopean toiminnan ja siinä mielessä tietenkin virheriskikin sitten kasvaa, kun yhtäkkiä havaitaan järjestelmän tuottama tieto uhasta.

Uhkia on monen kokoisia

Matkustajakoneen sekoittaminen uhkaavaan ilmahyökkäykseen voi kuulostaa maallikon korvaan oudolta. Kelloniemikin sanoo, että tutkalla kyllä näkyy, minkä kokoisesta maalista on kyse. Tor-järjestelmä on tehty torjumaan täsmäaseita, helikoptereita ja risteilyohjuksia sekä lentokoneita, ja tutkasäteiden perusteella käyttäjä voi erottaa, minkä kokoisesta maalista on kyse.

– Tietysti uhkiakin on monen kokoisia, Kelloniemi muistuttaa.

Kelloniemi uskoo valtionjohtajilla olevan käytössään riittävää tiedustelutietoa, kun nämä esittävät arvioita Iranin ohjusiskusta syynä lentokoneturmalle. Hän itsekin on nähnyt tutkivien kansalaisjournalistien Bellingcat-ryhmän videon, jossa näkyy lentävä ilmatorjuntaohjus, joka osuu kohteeseen ja räjähtää. Sen todenperäisyyteen hän ei ota kantaa mutta ei pitäisi ihmeenä, jos se olisi totta.

– Tilanne on niin monella tavalla sekava ja ilmapuolustuksen joukot olivat varmasti korkeassa valmiudessa.

Mieleen tulee myös vuonna 2014 Itä-Ukrainassa alas ammuttu malesialaiskone.

– Siinä mielessä kyseessä on samanlainen hirvittävä tapaus ja kauhea tilanne, että siinä menee tavallisia viattomia matkustavaisia.

Malesialaiskoneen tutkinnassa maahansyöksyn syyksi on osoitettu ohjus, mutta syytetty osapuoli kieltää edelleen syyllisyytensä. Kelloniemi huomauttaakin, että vasta aika näyttää, miten ukrainalaiskoneen tutkinnan kanssa käy.

– Kaikki on vielä spekulointia. Kuten on sanottu, totuus on ensimmäinen asia, joka sodassa katoaa.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja