Puolan kuvatussa osumakohdassa ei näy räjähdyksen tai tulipalon merkkejä – tämän siitä voi päätellä

Kelloniemi kiinnittää laajalle levinneessä kuvassa huomion muun muassa siihen, että kyljelleen kääntyneen traktorin perävaunun renkaat vaikuttavat ehjiltä, toisin kuin rikkovassa räjähdyksessä kävisi. Taistelukärjen räjähdykseen liittyvä tulipalo jättäisi myös omat jälkensä, jotka näyttävät tapahtumapaikalta puuttuvan.

– Kun taistelulataus räjähtää, siinä tulee voimakas kuumuus ja tulivaikutus. Sellaista mustunutta palojälkeä ei ole, eivätkä perävaunun renkaat ole rikkoontuneet. Se pisti silmään siinä ensimmäisenä. Heräsi kysymys, että olisiko tuossa mikään räjähtänyt? Kelloniemi pohtii.

Havainnot sopivat yhteen yhdysvaltalaisviranomaisten antamien tuoreimpien arvioiden kanssa siitä, että Puolan tapahtumat olisivat seurausta ukrainalaisten laukaisemasta ilmatorjuntaohjuksesta, joilla torjuttiin venäläistä ohjusta.

Onnistuneen ilmatorjunnan tai ohi menneiden ohjusten itsetuhon seurauksena romua on voinut sataa taivaalta Puolan puolelle rajaa. Puolan presidentti Andrzej Dudan mukaan on hyvin todennäköistä, että kyseessä oli Ukrainan ilmapuolustuksen ohjus. Mikään ei presidentin mukaan viittaa siihen, että Puolaan olisi kohdistunut tahallinen hyökkäys.

Lue myös: Puolaan iskeytyi todennäköisesti S-300-ohjus – suomalaisasiantuntija kertoo, miten ohjus voi harhautua

"Mikä ammutaan ylös, tulee myös alas"

Tapahtumapaikalta löytyneistä ohjuksen jäänteistä otetuista valokuvista monet sosiaalisen median analyytikot ovat esittäneet, että kyseessä on todennäköisesti S-300-tyypin ilmatorjuntaohjus, jota käyttävät sekä Venäjä että Ukraina.

– Jos ajatellaan, että Valko-Venäjältä olisi ammuttu ohjus Lviviä kohti, se olisi suunnilleen siinä reitillä. Silloin kyseessä voisi olla S-300-ohjus, joka olisi ammuttu Valko-Venäjältä. Se olisi varmasti teknisesti mahdollista, Kelloniemi sanoo.

Yhtä hyvin kyseessä saattaa olla Ukrainan ilmatorjuntaohjus, mihin myös viranomaiskommentit Yhdysvalloista ja Puolasta osoittavat. Tällaista ohjusta on voitu käyttää venäläisohjuksen torjuntaan, jolloin ohjus olisi tuhoutunut joko osuessaan tai itsetuhon seurauksena.

Räjähdyksen jälkien puuttuminen osumapaikalta selittyisi sillä, että kyse on jo tuhoutuneen ohjuksen tai ohjusten maahan sataneesta romusta.

– Kun ohjus tuhoutuu osuessaan tai itsetuhon seurauksena, siitä tulee romua, ja se, mikä ammutaan ylös, tulee myös alas.

S-300 on laajalti käytössä ukrainalaisessa ilmatorjunnassa, jonka ohjukset ovat Neuvostoliiton hajoamisen peruja.

Epävarmojen tietojen vuoksi Kelloniemi ei vielä tässä vaiheessa nosta mitään yksittäistä teoriaa tai selitystä ylitse muiden todennäköisimmäksi selitykseksi.

– Vaikea on täältä tuhannen kilometrin päästä antaa tarkkoja kuvauksia tilanteesta, kun ei siellä tiedetä näköjään paikan päälläkään tarkkaan, mitä on tapahtunut, Kelloniemi sanoo.

Lue myös: Naton Stoltenberg: Puolaan osunut ohjus todennäköisesti Ukrainasta, syypäänä Venäjä

S-300-isku ei olisi tullut Venäjältä

Asiantuntijan mukaan ainoa selitys, joka voidaan tässä vaiheessa kokonaan sulkea pois, on Venäjän alueelta ammuttu S-300-ohjus, sillä järjestelmän kantama ei riitä siihen. Toisaalta Venäjä on myös laukaissut hyökkäyksiä Valko-Venäjän alueelta ja käyttänyt S-300-ohjuksia myös maaiskuihin Ukrainassa rintaman ja Venäjän rajojen lähellä.

S-300-ohjusjärjestelmän tehokas kantama riippuu ohjuksen tarkasta mallista, mutta yleisesti Ukrainan sodassa käytössä olevien neuvostovalmisteisten mallien kantama ilmamaaliin ammuttuna on noin 150 kilometriä. Jos ilmatorjuntaan suunniteltu ohjus ammutaankin ballistisesti maamaaliin, kantama voi jopa kaksin–kolminkertaistua.

Valko-Venäjältä lähtenyt Venäjän hyökkäys olisi siis Kelloniemen mukaan mahdollisuuksien rajoissa, ja jos Puolan puolelle pudonnut ohjus tai ohjukset osoitetaan S-300-ohjuksiksi, se ei vielä olisi kiistaton todiste siitä, kumpi sodan osapuolista ohjuksen alun perin laukaisi.

Jos ohjus tai sellaisen kappaleet osuivat Puolan puolelle tietyssä tulokulmassa eivätkä suoraan ylhäältä, tutkijat voivat yleensä selvittää ohjuksen arvioidun lentoreitin osumakohdasta. Tämä on kuitenkin Kelloniemen mukaan vaikeampaa, jos ohjukset räjähtivät osumakohdan yllä ja Puolan tuhot ovat seurausta romusateesta.

Lue myös: Presidentti Niinistö muistuttaa, ettei Puolan ohjusräjähdys saa viedä huomiota Ukrainan tapahtumilta: "Massiivinen pommihyökkäys siviilejä vastaan"