Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto piti tänään aamulla lyhyellä varoitusajalla tiedotustilaisuuden Puolan ja Ukrainan tapahtumista. Haaviston mukaan ohjuksen laukaisija ja räjähdyksen syy ovat yhä auki.
Puolan ulkoministeriö kertoi eilen, että venäläisvalmisteinen ohjus surmasi kaksi puolalaista tiistai-iltana Przewodowin kylässä maan itäosassa lähellä Ukrainan rajaa. Maan presidentin Andrzej Dudan mukaan ei kuitenkaan ole vielä selviä todisteita siitä, mistä ohjus ammuttiin Puolaan.
– Meillä ei tällä hetkellä ole kiistattomia todisteita siitä, kuka ohjuksen ampui. Tutkinta on käynnissä. Se oli mitä todennäköisimmin venäläisvalmisteinen, Duda kertoi toimittajille keskiviikon vastaisena yönä.
Dudan mukaan kyseessä vaikuttaa olleen yksittäistapaus.
– Mikään ei viittaa siihen, että tiedossa olisi lisää.
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan alustavien tietojen perusteella on epätodennäköistä, että Puolaan osunut ohjus ammuttiin Venäjältä.
– En halua sanoa mitään ennen kuin olemme tehneet täyden tutkinnan, mutta lentoradan perusteella on epätodennäköistä että se ammuttiin Venäjältä, Biden sanoi Indonesian Balilla, jossa hän on G20-kokouksessa.
– Varmistan, että selvitämme tarkalleen mitä tapahtui.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergkin painotti aiemmin, että Puolan räjähdyksistä on tärkeää saada selville faktat.
Pekka Haavisto korosti aamun tiedotustilaisuudessa, että kaikki Nato-osapuolet ovat olleet hyvin varovaisia lausunnoissaan ennen kuin varmuutta ohjuskuolemien syistä ollaan saatu.
– Kannattaa huomata, että Puolan presidentin lausunnot ja myös Yhdysvaltain, jolla on hyvät tiedustelutiedot, ovat hyvin varovaisia. Halutaan selvittää perin pohjin, mikä tämä räjähdys on ollut.
Pekka Haavisto kommentoi Puolan tapahtumia.Credit: Prisma by Dukas Presseagentur GmbH / Alamy Stock Photo
Vaihtoehtoja käytännössä kolme
Pekka Haavisto taustoitti aamun tiedotustilaisuudessa, että Venäjä jatkaa Ukrainan moukaroimista ohjuksin. Pelkästään eilen Venäjä ampui noin 100 ohjusta kohti Ukrainan infrastruktuurikohteita.
– Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän iskut Ukrainaan.
Haavisto kertoo pitäneensä yhteyttä myöhään yöhön asti ministerikollegojensa kanssa Puolan tapauksesta. Haavisto keskusteli muun muassa Puolan, Saksan ja Ruotsin ulkoministerien kanssa tapahtumista.
Haavisto sanoi olevansa pitkälti Puolalta saamiensa tietojen varassa.
– Tutkimukset tapahtumasta ovat parhaillaan käynnissä. On erittäin tärkeää, että tiedämme yksityiskohdat ja osaamme sitten toimia niiden mukaisesti.
– Vaihtoehtoja on edelleen ilmassa useampia: se että kyseessä olisi Venäjän tarkoituksellinen isku, sitten on puhuttu mahdollisesta vahingosta, harhautuneesta ammuksesta ja sitten yhä on sellainen mahdollisuus olemassa, että ammus olisi tullut muualta kuin Venäjältä.
Haavisto sanoi uskovansa, että tarkempia tietoja ohjuksen lentoradasta ja sen aiheuttaman räjähdyksen tarkoitusperästä vielä saadaan.
Kyseessä Ukrainan ilmatorjuntaohjus?
Uutistoimisto AP kertoi tänään aamulla yhdysvaltalaislähteisiin pohjaten, että Puolaan pudonnut ohjus olisi saattanut olla harhautunut Ukrainan ilmatorjuntaohjus. Haavisto vastasi tämän teorian todennäköisyyteen seuraavasti:
– Ohjuksesta on sanottu, että se todennäköisesti on venäläisvalmisteinen. Tiedetään, että alueella eri toimijoilla ja eri mailla on venäläisvalmisteisia ohjuksia. Tämä on erittäin tärkeää, että tämä selvitetään, ja uskon että se selvitetään. En lähde veikkailemaan ennen kuin tekninen tutkinta on suoritettu.
– Sotatapahtumien yhteydessä tietysti voi aina tapahtua asioita, joissa ei tehdä jotain asiaa tarkoituksella tai esimerkiksi ollaan ampumassa toista ohjusta ja räjähteet putoavat jonnekin. Kaikkea tätä parhaillaan selvitetään.
Naton suurlähettiläät kokoontuvat tänään säännönmukaiseen kokoukseensa kello 10. Puola on alustavasti kertonut ottavansa käyttöön Naton 4. artiklan, jonka mukaan osapuolet sitoutuvat neuvottelemaan keskenään aina, kun jokin osapuolista kokee alueellisen koskemattomuuden, poliittisen itsenäisyyden tai turvallisuuden olevan uhattuna.
– Suomi ei ole Naton tarkkailijajäsenenä päätöksenteossa mukana, mutta tarkkailee kokousta, Haavisto sanoi.
Haavisto totesi Nato-maiden odottavan nyt tarkempia tietoja Puolalta, mitkä vaikuttavat päätöksentekoon.
– Totta kai ääritilanteessa Natossa on mahdollista käynnistää artikla viiden mukaiset toimet, jotka lähtevät tilanteessa, jossa yhteen tai useampaan osapuoleen on kohdistettu aseellinen hyökkäys, ja Naton yhteinen solidaarisuus sitten tässä tilanteessa laukeasi.
Suomi ei toistaiseksi ole nostanut valmiustasoaan Puolan tapahtumien myötä, toisin kuin Puola.
– Suomi tulee ratkaisemaan erikseen, onko tilanne sellainen, että jonkinlaisia sotilaallisia valmiustoimia tarvitaan.
"Skenaario, jota on pelätty"
Haavistolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, voivatko Ukrainan naapurimaihin osuvat iskut eskaloida sotaa.
– Tämähän on skenaario, jota on pelätty kaiken aikaa. Natohan on pysynyt sotilaallisesti erossa tästä konfliktista, Haavisto vastasi.
– Sellainen tilanne, jossa Puolaan kohdistuu jokin uhka tai isku, aktivoisi Naton ja Naton yhteistä puolustusta. Tämähän on koko Naton perimmäinen tarkoitus, että kaikki tulevat yhden maan tueksi, joka joutuu sotilaallisen iskun kohteeksi. Tätä parhaillaan selvitetään, mikä on ollut tämän räjähdyksen alkuperä.
Ulkoministeri Haavisto kommentoi MTV Uutisille tiedotustilaisuuden jälkeen, että pahimmassa tapauksessa Puolan kaltaiset tapahtuvat voivat johtaa sodan laajenemiseen.
– Tilanne on siinä mielessä vakava, että sodan eskalaatio lähtee juuri tällaisista, voi sanoa sattumalaukauksista tai tarkoituksellisista laukauksista. Räjähdys on tapahtunut Nato-maassa ja Puola on käynnistämässä konsultaatioita artikla neljän puitteissa Natossa, Haavisto sanoi.
Puolan tapahtumat tulevat ajamaan ohi normaalin asialistan, kun Nato tänään kokoontuu.
– Siellä varmaan kuullaan Puolan selvitys tilanteesta ja mahdollisesta tutkimusten etenemisestä. Katsotaan sitten, mitä Nato yhdessä päättää.
Ilmatilan sulkeminen mahdollisuus
Haavistolta kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös, onko mahdollista, että Nato nostaa pöydälleen Ukrainan ilmatilan sulkemisen tilanteessa, jossa ohjuksia lentää jo naapurimaihinkin.
– Varmasti tämä ilmatilan sulkemisasia, siitä keskustellaan. En ole sotilaallinen ekspertti, mutta muistan omista kokemuksistani Sudanissa ja Darfurissa, että voidaanko esimerkiksi Darfurin kokoinen ilmatila sulkea. Sehän tarkoittaa sitä, että kaikki sinne tulevat koneet ammutaan alas. Se on valtava ilmavalvontatehtävä ja valtava sotilasvalvontatehtävä kaikkien suurten maiden kohdalla, mikä Ukrainakin on. Siihen liittyy valtavia sotilaallisia haasteita. Mutta varmasti mietitään eri vaihtoehtoja, joilla Ukrainaa ja sen siviiliväestöä voidaan suojata.
– Venäjän kampanja näyttää siltä, että kun rintamalla ei tapahdu edistystä, tai pikemminkin taantumusta, kuten Hersonin kaupungin kohdalla, niin vastaisku, kostoisku, tehdään siviiliväestöä kohtaan.
