Venäjä on kommentoinut Yhdysvaltojen ohjuspäätöstä totutun happamasti.
Venäjän reaktio lännen Ukrainalle antamaan aseapuun on kuultu jo niin monta kertaa, että se on menettänyt keskeisen merkityksensä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila.
– Kreml on huomattavassa määrin menettänyt keskeisen retorisen aseensa eli kiristysdiplomatian, hän sanoo.
New York Times ja Washington Post uutisoivat sunnuntaina Yhdysvaltojen antaneen Ukrainalle luvan hyökätä pitkän kantaman Atacms-ohjuksilla Venäjällä sijaitsevia kohteita vastaan. Valkoinen talo tai Ukraina eivät ole vahvistaneet tietoa.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi Yhdysvaltojen väitettyä päätöstä maanantaina.
– Jos tällainen päätös on todellakin tehty ja viestitetty Kiovan hallinnolle, on tämä tietenkin uusi kierros jännitteiden kärjistymisessä ja uusi tilanne Yhdysvaltojen osallisuuden osalta tässä konfliktissa, Peskov sanoi venäläisen uutistoimisto Tassin mukaan.
Venäjän sinällään "happamat kommentit" eivät yllättäneet Lassilaa. Kremlin puheet eivät aiheuttaneet hänessä "oikein yhtään mitään" reaktiota, sen verran moneen kertaan ne on kuultu.
Tuudittautuiko Venäjä?
Lassila pitää mahdollisena, että Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi saattoi jo tuudittaa Venäjän siihen, ettei Yhdysvallat tee ohjuspäätöstä.
Aikaisemmin Venäjä on päätökseen varautunut. Pentagonin arvion mukaan noin 90 prosenttia Venäjän liitopommi-iskuja tekevistä lentokoneista nousee ilmaan Atacms-ohjusten kantaman ulkopuolelta.
Atacms-ohjuksia voidaan ampua noin 300 kilometrin päähän. Niiden kantaman sisällä on yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin arvion mukaan noin 200 sotilaskohdetta, kuten lukuisia tutka-asemia ja sotilaslentokenttiä.
Lue myös: Kartat näyttävät: Näihin kohteisiin Ukraina yltäisi pitkän kantaman Atacms-ohjuksilla
"Askel kohti kolmannen maailmansodan alkua"
Venäjän ylähuoneen kansainvälisten asioiden komitean ensimmäinen varajohtaja Vladimir Dzhabarov totesi, että toteutuessaan ohjuspäätös voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan.
– Tämä on hyvin suuri askel kohti kolmannen maailmansodan alkua, hän sanoi Tassin mukaan, kertoo uutistoimisto Reuters.
Venäjän parlamentin alahuoneen puheenjohtaja Vyacheslav Volodin puolestaan totesi, että Venäjän täytyy mahdollisesti käyttää uusia aseita, jos Ukraina käyttää Yhdysvaltojen ohjuksia Venäjän maaperällä.
Volodin ei määritellyt, mistä aseista olisi kyse. Venäjä käyttää tällä hetkellä Ukrainassa käytännössä koko asearsenaaliaan ydinaseita lukuun ottamatta. Ydinaseilla uhkailu on ollut osa Venäjän retoriikkaa käytännössä koko suurhyökkäyksen ajan helmikuusta 2022 alkaen.
– Venäjällä ei ole kauheasti oikein keinoja muuta kuin uhkailla. Todelliset keinot vastata ovat aika rajalliset, Lassila sanoo.
Kostaako Venäjä?
Syyskuussa New York Times kertoi Yhdysvaltojen tiedusteluvirastojen uskovan, että Venäjä todennäköisesti vastaa suuremmalla voimalla, jos Yhdysvallat ja muut länsimaat antavat Ukrainalle luvan hyökätä pitkän kantaman ohjuksilla syvälle Venäjälle.
Venäjä voi tehdä Ukrainan mahdollisen ensimmäisen Venäjän rajojen sisälle kohdistuvan Atacms-hyökkäyksen jälkeen ilmaiskun, jossa on "selkeä kosto- tai rangaistusiskun henki", Lassila katsoo.
– Kreml on jo aiemmin osoittanut, että sillä ei ole mitään pidäkkeitä hyökätä esimerkiksi Ukrainan energiainfrastruktuuria tai siviilikohteita vastaan.
Ukrainan mukaan Venäjä hyökkäsi sunnuntaina pääosin energiainfrastruktuuria vastaan 120 ohjuksella ja 90 dronella. Kyse oli yhdestä Venäjän suurimmista ilmahyökkäyksistä sitten suurhyökkäyksen alun.
– Minun on vaikea nähdä, mitä muuta se voisi olla kuin, että tehtäisiin entistä silmittömämpiä iskuja siviilikohteita vastaan. Logiikka on kovin primitiivinen, Lassila sanoo.
– Venäjälläkin voi raksuttaa, että joka kerta kun tällaisen iskun tekee, se poistaa länneltä pidäkkeitä.
Jos yhdysvaltalaislehtien uutisoima ohjuspäätös pitää paikkansa, ei se tullut Ukrainan kannalta päivääkään liian aikaisin. Pattilanteessa ollut sota on kuluvan vuoden aikana kääntynyt Venäjän hitaaksi, mutta tasaiseksi etenemiseksi Itä-Ukrainassa.
Laajemmin Venäjän viime aikojen maahyökkäyksistä voi lukea alla olevista jutuista.
Lue lisää:
Uusi hyökkäys Kurskissa "käytännössä kaikista suunnista" – USA: Pohjois-Korean joukot sotivat nyt venäläisten rinnalla
ISW: Aliarvioimme Putinin armeijan – suomalaisasiantuntija huolestui videon paljastuksesta
Venäjän uusi hyökkäys pakottanut USA:n tiedustelun muuttamaan arvionsa: Sota ei ole enää pattitilanteessa
"Kärki lyöty sisälle, tilanne hyvin huolestuttava" – Venäjän voimakas panssarihyökkäys murtautunut rintamaan
"Traagista Ukrainan kannalta"
Jos Venäjän mahdollinen kostoisku ohjuspäätöksen vuoksi on poikkeuksellisen suuri, voi se avata portit esimerkiksi sille, että Saksa antaa pitkään puhuttuja Taurus-ohjuksia Ukrainalle, Lassila pohtii.
Näin voi tosin tapahtua jo nyt, Lassila huomauttaa. Yhdysvallat on ollut usein Ukrainalle annettavan aseavun laadun suhteen edelläkävijä, jota Euroopan valtiot ovat peesanneet.
– Tämä on traagista Ukrainan kannalta, että ensin tarvitaan pitkä lista kärsimystä, että poliittinen paine on tarpeeksi kova, jotta aseapua uskalletaan antaa, Lassila sanoo.
Vastaava vääntö käytiin aiemmin esimerkiksi taistelupanssarivaunujen ja hävittäjien kanssa. Pitkään länsimaat kieltäytyivät antamasta "hyökkäysaseita" Ukrainalle, vaikka jako puolustaviin ja hyökkääviin asejärjestelmiin on yleisesti ottaen hyvin keinotekoinen.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi ohjusuutisointia sanomalla, ettei hyökkäyksiä tehdä sanoilla.
– Tällaisista asioista ei ilmoiteta. Ohjukset puhuvat puolestaan, hän totesi.
2:25