Oaxacan intiaanikylissä konfliktit yleisiä

Oaxacan osavaltiossa Meksikossa tapahtuu paljon sotilaallisia hyökkäyksiä alkuperäiskansojen alueilla. Viimeviikkoinen isku oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että ulkopuoliset joutuivat tapahtumien keskelle. Yleensä hyökkäysistä kärsivät vain paikalliset. Suomalaisuhrin vaatinut puolisotilaallisen ryhmän hyökkäys triqui-heimon kylään saa ulkopuolisetkin valtiot vaatimaan oikeutta intiaanikylille.

Suomen sosiaalifoorumin vieraan, misteekki-intiaani ja radiotoimittaja Veronica Moralesin heimon kylä sijaitsee triqui-intiaanien kylän vieressä. Hän kertoo, että kun intiaaniheimon jäseniä kuolee välikohtauksissa, paikallinen media ei välttämättä edes uutisoi tapahtuneesta.

- Viimeviikkoisista tapahtumista itsenäiset mediat uutisoivat yksityiskohtaisemmin, mutta suuret meksikolaismediat seuraavat uutisoinnissaan valtion linjaa. Tämä tarkoittaa sitä, että asian käsittely jää vähäiseksi.

Moralesin mielestä Jyri Jaakkolan kuolema intiaanikylässä on surullinen tapaus, mutta siitä voi koitua jotain hyvääkin. Muiden maiden hallitusten on vaadittava, että tapaus tutkitaan ja sitä kautta saataisiin oikeuksia intiaanikylille.

- Se riippuu nyt muista valtioista, tapahtuuko asiassa edistystä. Suomen valtion tulisi vaatia itsenäistä, kunnollista tutkimusta tapahtumista. Se voi olla vaativaa, sillä alueella on tällä hetkellä paljon valtataistelua, hän sanoo.

Valtio puolisotilaallisten ryhmien takana

Viimeviikkoisen sotilaallisen iskunkin takana on valtio, sillä Oaxacan puolisotilaalliset joukot saavat rahoitusta alueen suurimmalta puolueelta, PRI:ltä. Puolisotilaallisilla joukoilla on pyrkimys valtaan triqui-heimon alueella.

- Paikalliset kutsuvat näitä joukkoja nimellä "kuvernöörin likainen vasen käsi", Morales selvittää.

Oaxacassa yleinen tapa on, että kun kylät alkavat vaatia oikeuksiaan, valtio lähettää armeijan alueelle, mikä vaan pahentaa tilannetta.

- Jos sotilaat saapuvat alueelle, katoamiset, murhat ja raiskaukset lisääntyvät. Käytäntöön olisi löydettävä jokin muu ratkaisu.

Moralesin oma kylä on yleensä hyvin rauhallinen. Tilanne kiristyy ja valtio hyökkää kuitenkin heti, jos kyläläiset alkavat vaatia oikeuksiaan.

- Triqui-heimon kylän kaltaisia tapauksia ei meillä ole ollut, mutta Oaxacan alueella tapahtuu paljon vastaavanlaista, Morales kertoo.

Intiaanien oikeuksia ei kunnioiteta

Oaxacan osavaltiossa valtaosa asukkaista on intiaaneja. Vaikka meksikolaiset ovat ylpeitä intiaanijuuristaan, kärsivät alkuperäiskansat silti nykyaikana rasismista ja syrjinnästä. Intiaaniyhteisöjen ongelma on se, että niiden oikeuksia omaan kieleen ja kulttuuriin ei kunnioiteta.

Moralesin mielestä Meksikon valtion tulisi jakaa oikeutta intiaaneille, mutta nykyisessä, korruption läpitunkemassa poliittisessa ympäristössä oikeuksien jako on hyvin hankalaa.

- Intiaanikylät ovat hyvin yhtenäisiä ja perinteinen elämäntapa on hyvin harmonista. Ongelma on se, että miten valtio lähettää resursseja ja miten niistä aletaan taistella. Suuri osa valtion tarjoamista resursseista hukkuu välikäsiin korruption vuoksi, hän sanoo.

Intiaanikulttuurien tulevaisuus riippuu siitä, miten paljon intiaanit jaksavat ylläpitää omaa kulttuuriaan.

- Valtio ei esimerkiksi koulutuksen kautta kannusta kulttuurin ylläpitämiseen. Kouluissa omien kielien puhuminen on kiellettyä, Morales sanoo.

Valtio pyrkii myös tuhoamaan intiaanien perinteisen päätöksentekotavan. Intiaanikylissä päätöksenteko ei tapahdu poliittisten puolueiden kautta, vaan korkein päätöksenteko tapahtuu kylänneuvostossa.

Radio intiaanikylien toimivin viestintäväline

Etelä-Meksikon syrjäisissä vuoristokylissä eletään paljolti tiedotuksellisessa pimennossa, sillä radioaallot eivät kanna vuorten yli, eikä sanomalehtiä jaeta. Kaupallisessa mediassa intiaanit ovat näkymättömiä, eikä siinä käsitellä heille oleellista tietoa. Televisiossa saatetaan puhua pörssikurssien nousuista ja laskuista, kun taas intiaaneille oleellisempaa olisi tietää kahvin, maissin ja pavun markkinahinnat.

Yhteisöradio intiaanikylissä tuo intiaanit median toimijoiksi. Moralesilla on myös oma ohjelma kylänsä radiossa. Hän korostaa ohjelmassaan intiaanikulttuurin säilyttämisen tärkeyttä, mutta puhuu myös naisten oikeuksista.

- Radiolla kyläläiset voivat tiedottaa oikeuksista, ylläpitää kieltä, kulttuuria ja identiteettiään sekä kehittää uusia toimeentulomahdollisuuksia. He voivat lähettää ohjelmaa esimerkiksi katoavilla intiaanikielillä, Morales kertoo.

Radiolähetykset on mahdollista tallentaa myös internetiin, jolloin Yhdysvalloissa asuvat siirtolaiset voivat ylläpitää omaa kieltään. Alueilla, joilla on laajaa lukutaidottomuutta, radio on toimivin viestintäväline.

Oaxacan osavaltiossa toimii vuosina 2008-2010 Suomen valtion kehitysyhteistyövaroin rahoitettu hanke Ääni intiaanikylille, joka tukee paikallisten radioiden ponnistelua antamalla niille teknistä ja journalistista koulutusta.

Lue myös:

    Uusimmat