OAJ:n Murto palkankorotuksista MTV:lle: Puhdas vientimalli ei ole vaihtoehto"
Katarina Murron johtama OAJ on halukas neuvottelemaan uudesta työmarkkinamallista, mutta vastustaa edelleen vientivetoisuutta työmarkkinamallin lähtökohtana.Lehtikuva
Julkaistu 22.03.2024 14:51
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
OAJ:lle ei käy puhtaasti vientivetoinen työmarkkinamalli, sanoo puheenjohtaja Katarina Murto.
Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoi tänään antaneensa OAJ:n Murrolle ja Tehyn puheenjohtajalle Millariikka Rytköselle tehtäväksi selvittää, miten neuvottelut Suomen työmarkkinamallista saataisiin uudelleen käyntiin työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken.
OAJ on halukas neuvottelemaan uudesta työmarkkinamallista, mutta vastustaa edelleen vientivetoisuutta työmarkkinamallin lähtökohtana.
– Meillä on tärkeää neuvotella työmarkkinamallista. Puhdas vientimalli ei ole vaihtoehto. Sen täytyy olla malli, jonka sekä yksityinen että julkinen sektori hyväksyisivät, Murto sanoo MTV Uutisille.
Vientivetoisuus tarkoittaa, että Suomen viennille keskeisten alojen, kuten teknologiateollisuuden palkankorotukset asettavat lähtökohtaisesti katon muiden alojen palkankorotuksille.
Käytännössä näin on toimittu viime vuosien palkkakierroksilla lukuunottamatta syksyn 2022 palkkakierrosta, jolloin kunta-alan työntekijät saivat muita aloja suuremmat palkankorotukset sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen pohjalta.
OAJ:n ja Tehy vastustavat vientivetoisuutta, koska ne edustavat pitkälti naisvaltaisia julkisen sektorin aloja, joiden palkankorotukset jäisivät vientimallin myötä lähtökohtaisesti aina vientialoja pienemmiksi.
SAK:n jäsenliitoissa puolestaan on useita viennille keskeisiä aloja, kuten Teollisuusliitto, jotka käytännössä hyötyisivät vientivetoisuudesta.
Neuvottelut katkesivat aiemmin, kun SAK vaati neuvottelujen laajentamista
Haliltus haluaa vahvistaa vientivetoisuutta, ja valmistelee lakia, jonka mukaan valtakunnansovittelija tai sovittelulautakunta eivät voisi sovintoehdotuksissaan ylittää yleistä linjaa, eli käytännössä vientialojen palkankorotuksia.
Laki on kuitenkin käytännössä vaikea säätää, ja hallitus toivookin, että työntekijä- ja työnantajaliitot sopisivat mieluummin keskenään yhteisesti hyväksytystä työmarkkinamallista.
Neuvotteluja työmarkkinamallista käytiin jo viime syksynä, mutta ne katkesivat viime vuoden lopulla, kun SAK vaati neuvottelujen laajentamista myös muihin työmarkkinauudistuksiin, kuten paikalliseen sopimiseen.
Suurin osa muista työntekijäliitoista olisi halunnut jatkaa neuvotteluita.
Murto ei ota kantaa siihen, mikä voisi olla vaihtoehtoinen lähtökohta vientivetoisuudelle.
– En lähde arvioimaan työmarkkinamallin sisältöä. Kartoitamme vaihtoehtoja, joilla pääsisimme neuvottelupöytään.
Murto arvelee, että hän sai Rytkösen kanssa toimeksiannon Satoselta siksi, että sekä OAJ että Tehy ovat näkyvästi vastustaneet lakisääteistä vientimallia.
– Täytyy käydä vielä tarkemmat keskustelut työministerin ja Rytkösen kanssa toimeksiannon sisällöstä, aikataulusta ja prosessista. En osaa sanoa vielä, millä aikataululla edetään, mutta totta kai kaikkien osapuolten kanssa on tarkoitus käydä keskusteluja ja pohtia edellytyksiä, joilla eri tahot olisivat valmiita neuvottelupöytään tulemaan.
