Nykyklassikko sai Finlandian

Arkio ihastui erityisesti myös Kari Hotakaisen Ihmisen osa -romaaniin ja toivoi mahdollisimman monen lukevan senkin.

Antti Hyryn palkitsemista voi pitää oikeudenmukaisena, sillä Hyry on ollut arvostetuimpia kirjailijoitamme yli 50 vuotta. Lisäksi Hyry julkaisi edellisen romaaninsa Aitta kymmenen vuotta sitten, joten kovin monia teoksia 78-vuotiaalta kirjailijalta ei ehkä enää ole tulossa. Vaikka Hyry on palkittu moneen kertaan aiemmin, Suomen merkittävintä kirjallisuuspalkintoa voi pitää myös elämäntyöpalkintona, sillä niin sanottuja välitöitä Hyryn uralla ei ole.

"Perunat ja kastike" saa veden kielelle

Hyryn tarkkoihin havantoihin perustuva runollinen kieli on saanut kirjallisuustieteessä oman nimityksen, "hyryismi". Runoilija Pentti Saarikoski kirjoitti aikoinaan Ylioppilaslehdessä, että Hyry poikkeaa useimmista kirjailijoista siinä, että hän todella osaa kirjoittaa.

- Hänen tekstinsä on kauttaaltaan niin ilmeikästä ja puhuvaa, ettei hänen tarvitse muuta kuin mainita perunat ja kastike, niin lukijakin jo kokee ruokahalun elämyksen, Saarikoski kirjoitti.

Tosin toiset pitävät raportoivaa tyyliä yksitoikkoisena. Juonenkäänteitä ei juuri ole, aitta vain rakennetaan tai uuni muurataan ja kaikki muu tapahtuu päähenkilön mielessä. Hyry ei selittele, joten tulkinta jää täysin lukijalle.

Arkio myönsi Hyryn romaania aloittaessaan kysyneensä itseltään miksi ihmeessä pitää lukea satoja sivuja jonkun uunin yksityiskohtaisesta muuraamisesta, asiasta, josta ei edes ymmärrä tuon taivaallista. Lukiessa kirjan merkitys oli kuitenkin alkanut pikkuhiljaa avautua ja Arkio sanoi tajunneensa lukevansa paljon enemmästä kuin ensin arvasikaan.

Ongelmia ei sivuta

- Tarinan kiireetön kerronta vie mukanaan. Se imaisee mukaansa niin, että lukija odottaa malttamattomana Pietarin ja Hannan paluuta Ruotsin matkalta takaisin uunin rakennustöiden pariin. Vaikka romaani kuvaa tätä päivää, mitään tämän päivän yhteiskunnallisia ongelmia ei sivuta. Suurin ongelma taitaa olla postin jakelujärjestyksen järkevyys, Arkio pohdiskeli palkintopuheessaan.

Hyryn yksityiskohtainen kuvaus, lakonisella huumorilla piristettynä, ihastutti Arkiota.

- Arjen päivästä toiseen toistuva rytmi yhdessä Hannan kanssa, herääminen aamulla, aamupuuron valmistaminen ja syönti marjojen kera, kuppi kahvia ja pieni lepo, työhön ryhtyminen, sitten lounas, marjasoppaa tai kirkasta lohisoppaa, rieskaa tai orsileipää, juustoa, kielileikettä, kahvia siniraitaisista mukeista. Päivälepo sen jälkeen pikkupirtin puusängyllä anopin virkkaaman neliskanttisista palasista kootun päiväpeiton alla, Arkio kuvailee.

- Puolen tunnin päiväunet jonka jälkeen lipposet jalkaan ja takaisin töihin. Välillä teehetki kurpitsansiemenisen sämpylän tai korpun kera. Ikkunasta ulos katsominen herätessä tai uneen vaipuessa saa lähes minimalistisia piirteitä: "Ruutujen takana ulkona on pitkäoksainen rannan mänty. Se on liikkumatta. Nyt heilahtaa oksa", kertaili valitsija Uuni-romaania.

Uuni kertoo hyvästä arjesta

Arkio tulkitsee uunin muuraamisen vertauskuvaksi ihmisen elämän rakentamisesta.

- Mitkä ovat meidän oman elämämme rakennustiilet, missä kulkevat linjalangat, joita ei pitäisi ylittää, Arkio kyseli.

Hänen mielestään päähenkilön sukulaismies Tapani kiteyttää asian sanoessaan, että tärkeintä ei ole tulisijan muuraaminen, vaan oppiminen siinä matkalla.

- Hyryn kirja on kuvaus ihmisen elämästä maailmankaikkeudessa kaukana pohjoisessa, luonnon keskellä, kuvaus ihmiselämän perusasioista, hyvästä arjesta ja työn tekemisestä käsin, kohtuullisen ja hyvän elämän rakennuspuista, ihmisen olemassaolosta ja ajan kulumisesta, kuvaili Arkio. Hän kertoi olonsa olleen Uunin luettua tyven ja hyvä. -Kirja antoi uskoa siihen, että meistä jokainen voi omilla arvovalinnoillaan vaikuttaa omaan elämäänsä, Arkio miettii.

Arkio ihastui Hotakaisen Salmeen

Hyryn poikkeuksellisuutta ehdokasjoukossa korostaa se, että muut nykypäivästä kirjoittaneet käsittelevät yhteiskuntamme ongelmia.

- Ehdokkaista Kari Hotakaisen, Turkka Hautalan, Marko Kilven ja Tommi Melenderin teokset käsittelevät kaikki suomalaista todellisuutta. Annettu kuva ei ole valoisa. Koveneva työelämä ja markkinavoimat, julkkiskulttuuri, median ääri-ilmiöt, tosi-tv, nettiriippuvuus, väkivalta, rasismi, huumeongelmat vyöryvät ylitsemme, Arkio sanoi.

Merete Mazzarellan faktaa ja fiktiota yhdistävä Topelius-kirja koko kansan satusedän naisasiapohdinnoista on Arkion mielestä kiinnostava sukellus vanhenevan Topeliuksen ja hänen aikansa ajatusmaailmaan.

Hyryn jälkeen eniten Arkio kuitenkin kehui Kari Hotakaisen Ihmisen osa on kirjaa, jonka hän toivoi mahdollisimman monen lukevan. Arkio kertoi ihastuneensa ikihyväksi kirjan päähenkilöön juurevaan Salmeen, joka myy elämänsä kirjailijalle.

- Kirjan lopussa Salme toteaa, että kirjailijan hänelle maksama raha meni hyvään tarkoitukseen ja toivottavasti myös kaikki se, minkä hän kirjailijalle kertoi. Tähän voin vain todeta, että näin kävi kun Hotakainen tämän kirjansa kirjoitti ja Salmen tarinan meille kertoi, Arkio sanoi puheessaan.

Kuvataiteiden parissa elämäntyönsä tehnyt Tuula Arkio kertoi joutuneensa pyytämään Kirjasäätiöltä miettimisaikaa, kun häntä pyydettiin luottamustoimeen Finlandia-diktaattoriksi. Arkio kertoi, että suostuminen oli kuitenkin lopulta helppoa, koska esiraati kantaa asiantuntijavastuun, ja valitsijalta edellytetään vain omaan makuun perustuvaa valintaa.

Tutustu Antti Hyryyn lähemmin tästä

Katso Terhi Hyvärisen juttu

Katso kulttuurineuvos Tuula Arkion haastattelu

PALKITTU KIRJAILIJA HALUAA JÄTTÄÄ LUKIJALLE MAHDOLLISUUKSIA