Suomalaisia kaatavat sänkyyn tällä hetkellä norovirus sekä monet eri flunssavirukset, mutta mistä koronan erottaa nyt muista taudinaiheuttajista? THL:n ja HUSin asiantuntijat kertovat MTV Uutisten haastattelussa, miten tällä hetkellä vallassa oleva koronavariantti oireilee ja miten yleinen tauti korona on.
Koronavirukset ovat suuri joukko viruksia, joista SARS-CoV-2 on tullut ihmiskunnalle tuskallisen tutuksi kolmen viime vuoden aikana. Kyseinen virus on myös onnistunut muuntumaan vikkelästi ja useaan otteeseen.
Nyt vallalla on varianteista omikron.
– Omicron BA.5 -alalinjojen osuus on tammikuun aikana vähentynyt 70 prosenttiin, kun sekä BA2-alalinjojen ja XBB-rekombinanttilinjojen osuudet ovat kasvaneet noin 15 prosenttiin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg kertoo sähköpostitse.
Myös BA.5-alalinjan viruksista valtaosa on tällä hetkellä sen edelleen muuntuneita uusia muunnoksia.
Aivan pandemian alussa koronan tyypillinen ominaisoire oli haju- ja makuaistin katoaminen jopa kuukausiksi. Tyypillisiä oireita olivat myös hengenahdistus ja yskä.
Lisäksi pandemian alussa hyvin pienellä osalla infektion saaneista havaittiin jonkinlaisia verisuonivaurioita, ja tautiin liittyi myös harvinaisesti sydäntulehduksia ja infarkteja
Mikä sitten on tilanne nyt?
Hannila-Handelbergin mukaan THL:n jo aiemmin julkaisema lista mahdollisista oireista – päänsärky, haju- tai makuaistin häiriöt, nuha, nenän tukkoisuus, yskä, hengenahdistus, voimattomuus, väsymys, lihaskivut, kurkkukipu, kurkun karheus, kuume, pahoinvointi, oksentelu ja ripuli – on edelleen ajankohtainen.
Hannila-Handelberg tähdentää, että koronainfektion oireet voivat kuitenkin vaihdella ihmisestä toiseen ja olla erilaisia myös eri ikäryhmissä. Toisaalta joidenkin tutkimusten mukaan haju- ja makuaistin muutokset eivät olisi olleet omikronaikana olleet yhtä yleisiä kuin aikaisemmin.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ylilääkärin Asko Järvisen mukaan tyypillisiä oireita ei tällä hetkellä tiedetä, koska niitä ei enää seurata samalla tavalla kuin aiemmin.
– Se voidaan sanoa, että tyypillinen ei ole vaikea tauti. Keuhkoinfektio ja hengitysvaikeudet ovat lähes kokonaan kadonneet. Oireet ovat pääosin lieviä hengitysinfektion oireita. Ihmiset ovat sairastaneet taudin isolta osin, varsinkin nuoret, ja se hillitsee taudin voimaa ja vaikeutta.
– Toisaalta kuulee edelleen tapauksista, joissa on ollut esimerkiksi hyvin voimakas kuume. Eli kyllä taudinkuvan vaihtelu on edelleen suurta, niin kuin se on ollut koko ajan, Järvinen kertoo.
Koronan kannat, jotka oireisiin vaikuttavat, ovat vaihtuneet Järvisen mukaan yllättävän nopeasti.
– Jos näissä olisi isoja eroja, sitä on hankala sanoa, koska tavallisia tartunnan saaneita ei tosiaan enää seurata, vaan tauti selvitetään kotitesteillä.
– Joistain kansainvälisistä [tutkimuksista] näkyy, että joidenkin varianttien aiheuttamaa haju- ja makuaistin puutosta on ollut nyt taas aiempaa pikkuisen enemmän, mutta tämäkin on ihan arvailua.
Alkuvuosi on paitsi hengitystieinfektioiden myös noroviruksen kulta-aikaa.
Noron tavoin korona voi aiheuttaa suolisto-oireita, kuten oksentelua ja ripulia. Mistä tietää, kummasta on kyse?
– Ripuli tai vatsanlöysyys on edelleen yksi mahdollinen koronainfektion oire. Ripulin aiheuttaja, jos se on tarpeen tietää, voi selvitä kuitenkin vain laboratoriotestillä, Hannila-Handelberg kertoo
– Mutta jos esimerkiksi perheessä on jo todettu norovirusinfektio ja toinenkin perheenjäsen sairastuu samankaltaisiin vatsaoireisiin, on todennäköistä, että kyseessä on norovirusinfektio.
Järvinen toteaa, että koronavirus aiheuttaa harvoin vain voimakkaan ripulin tai oksentelua.
– Norovirusinfektiolle on tyypillistä, että se alkaa hyvin rajuin oirein, kestää lyhyen aikaa ja on sitten ohitse. Noroviruksessa on lisäksi se huono puoli, että se pyrkii käymään aika herkästi ison osan perhekunnasta lävitse.
THL:n Tuula Hannila-Handelbergin mukaan koronatilanne on Suomessa tällä hetkellä rauhallinen ja koronan takia sairaalassa olevien potilaiden määrä on ollut laskussa.
HUSin Asko Järvinen kertoo, että tilanne on sama tai jopa parempi kuin viime kesänä, joka sekin oli koronan kannalta hyvin rauhallista aikaa.
– HUS-sairaaloissa oli perjantaiaamuna 17 potilasta, joilla oli koronatartunta. Myös iäkkäiden koronainfektioon liittyvät sairaalahoidot ovat tulleet alas ja ovat nyt jopa harvinaisia.
Myös se on hyvä uutinen, että koronavirus varioi nyt lähinnä yhtä ja samaa piikkiproteiinin osaa.
– Se pyrkii sillä tavalla löytämään uudet variantit, jotka kykenevät aiemman tautisuojan lävitse jollakin tavalla tarttumaan ja säilymään hengissä, Järvinen selvittää.
– Mutta rokotus on tuonut kaikilla näillä hyvän suojan vaikeaa tautia vastaan.
