Keuhkokuume on kaatanut ihmisiä petiin jo viime syksystä alkaen. Tautia on ollut liikkeellä niin pneumokokin kuin mykoplasman aiheuttamana.
Tänä keväänä epidemioiden osalta on jyllännyt erityisesti keuhkokuume. HUSin Sydän- ja keuhkokeskuksen osastonylilääkärin Hanna-Riikka Kreivin mukaan keuhkokuumeita on ollut viimeisen vuoden aikana käytännössä enemmän kuin viime vuosina.
– On ollut paljon ärhäkkääkin keuhkokuumetta kaikenikäisillä. Meillä on ollut täyttä ja runsaasti keuhkokuumetta jo viime kesästä alkaen. Ensin oli mykoplasmaepidemia, mutta se on taantunut jossain kohtaa keväällä. Nyt on ollut todennäköisiä pneumokokin aiheuttamia keuhkokuumeita niin influenssan jälkitilana kuin ilman, että pohjalla on ollut influenssaa tai RS-virusta, Kreivi kertoo.
Terveyskirjaston mukaan keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdustauti, jonka aiheuttaa useimmiten bakteeri. Tyypillisiä oireita ovat ovat yskä, kuume, poikkeuksellinen väsymys ja sairaudentunne, hengenahdistus tai näiden oireiden vaikeutuminen.
Hyväkuntoisia potilaita hoidetaan antibiootilla, mutta huonokuntoiset tai rajusti oireilevat tarvitsevat sairaalahoitoa.
Kreivin mukaan pahin keuhkokuumeaalto on taittunut, mutta silti on edelleen useita tapauksia viikoittain.
– Emme läheskään aina saa taudinaiheuttajaa kiinni, mutta joskus voimme saada esimerkiksi veriviljelyllä tai virtsan antigeenitestillä. Myös radiologisen lohkokeuhkokuumelöydöksen perusteella voidaan epäillä, että nämä ovat pneumokokin aiheuttamia keuhkokuumeita, Kreivi sanoo.
Lue myös: Keuhkokuume vei näyttelijälegendan – näin tunnistat oireet
Varsinaista syytä runsaalle määrälle keuhkokuumeita Kreivi ei osaa sen tarkemmin sanoa.
– Varmaan taudinaiheuttajat ovat muuttuneet vuosien varrella. Voi olla liikkeellä jokin ärhäkkä pneumokokkikanta, hän pohtii.
Pihlajalinnan yleislääketieteen erikoislääkäri Kajsa Järvisellä ei ole keuhkokuumeista tarkkoja lukuja, mutta hänen ja usean kollegan havainnot osoittavat, että keuhkokuumeita on ollut heilläkin poikkeuksellisen paljon. Suurin osa heidän potilaistaan on työikäistä väestöä.
– Potilaamme ovat pääsääntöisesti melko terveitä, työssäkäyviä ihmisiä, mutta silti heidän joukossaan on ollut poikkeuksellisen paljon keuhkokuumeita. Olemme ottaneet paljon mykoplasmanäytteitä, joten sitä on epäilty usein. Etenkin nuorten aikuisten kohdalla se on ollut työdiagnoosi. Avopuolella emme saa absoluuttisesti tietää taudinaiheuttajaa, mutta epäilyjen mukaan mykoplasman aiheuttamaa keuhkokuumetta on ollut paljon liikkeellä, Järvinen kertoo.
Lue myös: HUS-alueella poikkeuksellinen keuhkokuumekesä – mykoplasma vienyt sairaalahoitoon nuoria aikuisia
Myös yllättävän hyväkuntoisten potilaiden kohdalla tauti on paljastunut keuhkokuumeeksi.
Mykoplasman aiheuttamista keuhkokuumeista oli Kreivin mukaan merkittävä epidemia, joka alkoi loppukesästä 2024. Nyt se alkaa olla tällä erää taittunut normaalin esiintyvyytensä tasolle.
Keuhkokuumeeseen määrätään antibiootit. Viime syksystä saakka on täytynyt huomioida, että lääke puree myös mykoplasmaan. Näin ollen useissa tilanteissa on määrätty kaksi antibioottia, jotka kattavat sekä pneumokokin että mykoplasman.
Mykoplasma vei poikkeuksellisesti nuoria aikuisia sairaalahoitoon
HUSin Tulehduskeskuksen apulaisylilääkäri, dosentti Eeva Ruotsalainen kertoo, että pneumokokki on yleisin avohoitoisen keuhkokuumeen aiheuttaja ja myös huomattavasti vakavamman taudin ja tehohoitoon johtavan keuhkokuumeen ja kuoleman aiheuttaja kuin mykoplasma.
– Mykoplasmaan sairastuneet ovat olleet pääosin 5–29-vuotiaita. Mykoplasma-aalto oli pitkä ja voimakas ja toi taudille poikkeuksellisesti sairaalahoitoon nuoria aikuisia ja jopa keski-ikäisiä. Kun ihmiset ovat nuoria ja terveitä, sairaalahoito on yleensä lyhytkestoinen ja siitä toipuu hyvin, Ruotsalainen kertoo.
Mykoplasmaepidemia on nyt ollut erittäin voimakas, vaikka noin viiden vuoden välein onkin sen osalta odotettavissa voimakkaampi epidemia.
– Epidemia alkoi kesän korvalla 2024, alkoi aktivoitua erityisesti elo-syyskuussa ja loppui huhtikuun puolivälissä 2025. Palasimme siis normaaliin esiintyvyyteen Uudellamaalla toukokuun alussa, Ruotsalainen selventää.
Vaikka Ruotsalainen kertoo Uudenmaan alueesta, niin tiedot ovat hyvin suhteutettavissa koko Suomeen, sillä HUSin alue on väestöltään Suomen suurin.
Edellinen mykoplasmaepidemia oli vuosina 2011–2012. Todennäköisesti koronapandemian takia aikaväli muodostui tavallista pidemmäksi.
– Koronapandemia alkoi 2020, mutta mykoplasmaa esiintyi silloin vähän, koska ihmiset suojautuivat kasvomaskeilla ja kontakteja oli vähemmän koronan leviämisen estämiseksi. Lisäksi mykoplasman diagnostiikka on parantunut ja lisääntynyt, Ruotsalainen pohtii syitä kansallisen tartuntatautirekisterin korkeisiin tapausmääriin.
Siitepölykausi on kovimmillaan, mutta allergia ei yksinään aiheuta keuhkoinfektioita. Allergia saattaa altistaa infektioille erityisesti silloin, jos hengitystiet ovat ärtyneet.
– Mutta, jos pohjalla on hoitamaton astma, niin saattaa olla riski, että saa herkemmin jonkin infektion. Hyvä allergian ja astman hoito vähentää hengitystieoireita ja infektioriskiä, Kreivi sanoo.
Influenssaepidemia edelleen käynnissä yli viiden kuukauden jälkeen
Influenssan osalta Ruotsalainen ihmettelee pitkää epidemiaa, joka on edelleen käynnissä yli viisi kuukautta kauden alkamisesta.
– Suomessa on edelleen joitakin alueita, missä epidemia on käynnissä hyvin aktiivisena. Se on poikkeuksellista, sillä yleensä se on tässä kohtaa jo laantunut. Mutta ei tämä sen voimakkaampi ole kuin ennen koronapandemiaakaan esiintyneet epidemiat, mutta pitkäkestoinen, eli ihmisiä sairastuu pitkällä aikavälillä, ja taudinkuva on ollut pitkittyneempi, Ruotsalainen sanoo.
Järvisen mukaan myös Pihlajalinnan asiakaskunnassa on ollut paljon influenssatapauksia.
– On ollut paljon myös sellaisia, joilla on ollut rokote otettuna, ja silti he ovat saaneet influenssan. Toki ilman rokotetta sairaus olisi voinut olla voimakkaampi. Influenssaa esiintyy edelleen, Järvinen sanoo.
RS-virus taas sairastuttaa vakavammin alle 4-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita. Ruotsalaisen mukaan nämä ikäryhmät joutuvat herkimmin sairaalahoitoon. RS-viruksen osalta epidemia on hiipunut ja lähes ohi.
– Tänä keväänä oli lievä epidemia, kuten asiaan kuuluu RS-viruksen kierrossa aina parittomina vuodenvaihteina. Tällä kaudella palattiin koronapandemiaa edeltävään normaalin kausikiertoon. Joka toinen vuosi on lievä kevätepidemia ja joka toinen vuosi voimakas vuodenvaihteen epidemia, Ruotsalainen kertoo.
Korona ei Ruotsalaisen mukaan noudata edelleenkään kausivaihtelua, vaan sitä on koko ajan kierrossa väestössä.
– Se aiheuttaa epidemia-aaltoja, kuten viime vuonna oli heinäkuusta tammikuulle ja sitä ennen oli epidemia, joka alkoi loppuvuodesta 2023 ja kesti alkukevääseen 2024. On todennäköistä, että kesän lopulla koronaepidemia nostaa jälleen päätään, kun riskiryhmien rokotuksista ja väestön sairastetusta taudista on jo yli 6–11 kuukautta aikaa, Ruotsalainen kertoo.