Lapset eivät tartuta tehokkaasti, tauti on vaarallisin iäkkäille – MTV listasi, mitä tiedämme koronaviruksesta ja mitkä seikat ovat vielä hämärän peitossa

5:12
Tiedot uudesta koronaviruksesta kehittyvät koko ajan. Toimittaja kertoo, mitä tiedämme koronaviruksesta huhtikuun lopussa.

Joulukuussa Kiinassa tuli ilmi useita samanaikaisia keuhkokuumetapauksia. Melko pian kävi ilmi, että sen aiheuttaja oli uudenlainen koronavirus.

Emme tiedä tästä taudista vielä kaikkea, opimme joka päivä lisää.

Tätä puheenpartta on saatu kuulla viimeisten viikkojen aikana usealta suunnalta. Muiden muassa pääministeri Sanna Marin (sd.) toistaa lauseparia tiuhaan.

Mitä on tuo kaikki, jota emme vielä uudesta koronaviruksesta ja sen aiheuttamasta Covid-19-taudista tiedä? Entä mitä olemme ehtineet muutamassa kuukaudessa oppia?

Mitä tiedämme?

Geenirakenne 

Uuden viruksen geenirakenne saatiin selvitettyä jo tammikuun alussa, ja sen myötä selvisi viruksen nukleotidijärjestys ja eroavaisuudet aiempiin koronaviruksiin. Vaikka juuri tämänkaltaista virusta ei koskaan oltu tavattu, on se hyvin samankaltainen kuin esimerkiksi vuosituhannen alussa Kiinasta levinnyt sars-koronavirus.

Riskiryhmät

Kuolleisuusluvut ovat niitä harvoja asioita, joita koronaviruksesta tiedetään varmaksi. Luvuista nähdään, että tauti iskee pahiten iäkkäisiin ja perussairauksia sairastaviin henkilöihin. Lapsilla ja nuorilla sekä terveillä tauti ei ole yhtä vaarallinen.

Vappuaattoaamuun mennessä Suomessa oli tiedossa ainakin 206 koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuollutta, joista 149:sta oli tarkempia tietoja. Kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta ja kuolleista puolet oli sosiaalihuollon ympärivuorokautisessa yksikössä, käytännössä vanhusten hoivakodissa.

Lapset ja korona

Kansainvälisten raporttien mukaan lapsilla todetut koronavirustartunnat ovat olleet hyvin lieväoireisia. Suomessa tilanne on hyvin samankaltainen.

Keskiviikkoon mennessä Suomen 4 906 varmistetusta koronavirustartunnasta hieman yli 200 oli todettu alle 16-vuotiailla. Lapsen tauti voi olla täysin oireeton, mikä aiheuttaa sen, ettei virus kierrä yhtä aktiivisesti lasten keskuudessa.

Tulokset johtivat osaltaan siihen, että Suomen hallitus päätti, että peruskouluissa jatketaan lähiopetusta torstaina 14. toukokuuta.

Tarttuvuus

Näyttää siltä, että virus tarttuu ihmisestä toiseen parhaiten aivan taudin alkuvaiheessa, ja tartuttavuus hiipuu taudin toiselle viikolle. Hankalaksi taudin leviämisen rajaamisesta tekee se, että virus voi tarttua jo paria päivää ennen oireiden alkua.

Uusi koronavirus tarttuu ensisijaisesti pisara- ja kosketustartuntana, kun henkilö yskii tai aivastaa. Virus ei selviä pinnoilla pitkään, mutta se voi tarttua pintojen kautta, jos henkilö koskettelee kasvojaan sen jälkeen, kun on koskettanut pintaa, jolla on koronavirusta. Virus ei näyttäisi tarttuvan tehokkaasti ilman välityksellä, mistä kertoo sen tartuttavuutta kuvaava R0-luku.

Viruksen tarttuvuutta kuvaava R0-arvo kuvaa sitä, kuinka monta ihmistä yksi sairastunut voi tartuttaa. Arviot koronaviruksen R-luvusta vaihtelevat, mutta sen on arvioitu olevan 1,3:n ja 4:n välillä. Lukemaa voi myös kontrolloida, kuten monissa maissa on tehty tiukoilla rajoitustoimenpiteillä.

Suomen hallituksen rajoitukset, kuten Uudenmaan eristäminen, ravintoloiden ja koulujen sulkeminen sekä joukkokokoontumisten kieltäminen ovat johtaneet siihen, että R-luku on laskenut parhaimmillaan alle yhden. Se tarkoittaa sitä, että uusien tautitapausten määrä lähtee laskuun.

Lääkekehitys

Lääkekehitys uutta koronavirusta varten on hyvässä vauhdissa aiemman tutkimuksen avulla. Käynnissä on useita erilaisia hoitovaihtoehtojen tutkimuksia, joista yksi on Suomessakin käynnistetty toipilasplasmahoito. Hoidossa covid-19-taudin sairastaneen henkilön verestä erotetaan vasta-aineita sisältävää plasmaa, jota annetaan tautia vakavasti sairastavalle henkilölle.

Muuntuminen

Viruksista on kyky muuntua. Uudesta koronaviruksesta tiedetään toistaiseksi se, että se muuntuu hyvin hitaasti.

Koronaviruksen muuntuminen voisi tarkoittaa sitä, että se lähtee leviämään uudelleen ihmisten keskuudessa geenimuunnoksen jälkeen. Tällä hetkellä koronaviruksella ei ole tarvetta muuntua, sillä hyvin harvalla ihmisellä on vasta-aineita sitä vastaan ja se pääsee leviämään väestössä muuntumattakin.

Uudella koronaviruksella on myös havaittu entsyymi, joka huomaa viruksen muutokset ja pyrkii korjaamaan ne. Muuntumisen kanssa on tutkijoiden mukaan kuitenkin syytä olla valppaana.

Mitä emme vielä tiedä?

Immuniteetti

Suurin osa ihmisistä todennäköisesti muodostaa vasta-aineita uutta koronavirusta vastaan. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, kuinka pitkäkestoinen ja voimakas immuniteetti on. Kyse on siitä, voiko sama ihminen sairastaa koronaviruksen aiheuttaman taudin uudelleen.

Rokote

Rokote on varmin tapa saada väestöön laajamittainen immuniteetti virusta vastaan. Rokotetta kehitetään parhaillaan ympäri maailman. Erilaisia yrityksiä kehittää rokotetta on noin 150 ympäri maailmaa, osa keskenään samankaltaisia.

Rokotteen kehittäminen on kuitenkin vaativaa ja aikaa vievää, sillä sen turvallisuudesta täytyy olla varmuus. Rokotetta testataan ensin eläimillä, sen jälkeen pienellä joukolla ihmisiä ja sitten suuremmalla joukolla. Laajamittaiseen levitykseen tulevan rokotteen kehittämiseen on arvioitu menevän vähintään vuodesta puoleentoista vuotta.

Vakava sairaus

Riskiryhmistä meillä on jonkinlainen käsitys, mutta siitä, miksi toinen ihminen sairastaa taudin vakavampana kuin toinen kaivataan edelleen tutkittua yksilötason tietoa.

Jutussa on käytetty lähteinä THL:n tietoja koronaviruksesta sekä Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professorin Olli Vapalahden ja Turun Yliopiston virusopin professori Ilkka Julkusen haastatteluja.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja