Koronan pääoireet juuri nyt – ylilääkäri kertoo epätavallisista vaaranmerkeistä iäkkäämmillä

Jätevesitutkimukset paljastavat koronaviruksen levinneen Suomessa hyvin laajalle.

Koko koronavirusepidemian aikana Suomessa on THL:n mukaan todettu yli 1,4 miljoonaa tautitapausta. Koska virallisia koronatestejä tehdään enää harvoin ja moni sairastaa taudin lievänä, on tartuntojen määrä todennäköisesti suurempi.

Rokotteiden ja sairastettujen infektioiden vuoksi väestölle on syntynyt suojaa vakavaa koronaa vastaan. Edelleen on kuitenkin ihmisiä, jotka eivät ole ottaneet rokotteita tai saaneet koronatartuntaa.

– On ollut viime viikkoina erikoissairaanhoidossa sellainen sata kaksisataa potilasta päivässä, perusterveydenhuollossa potilaita ollut osittain enemmän ja siellä on ollut niitä iäkkäitä potilaita, jotka odottavat pääsyä jatkohoitoon, ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg kertoo.

Korona kuormittaa edelleen terveydenhuoltoa, sillä ihmisiä sairastuttavat muutkin hoitoa vaativat taudit. Lisäksi korona on synnyttänyt hoitovelkaa. Samaan aikaan terveydenhuollossa on pulaa resursseista, esimerkiksi hoitajista.

Tulevat kuukaudet näyttävät, onko tautihuippu koronan osalta vielä edessä. Hannila-Handelberg muistuttaa, että talviaika on otollista aikaa erilaisten hengitystieinfektioita aiheuttavien virusten kierrolle, kun ihmiset vetäytyvät sisätiloihin. Influenssatapauksiakin on jo todettu.

Lue myös: Voiko "kolmoisepidemia" iskeä Suomeenkin? HUSin ylilääkäriltä synkkä ennuste talvesta

Koronaviruksen oireet – ikä vaikuttaa

Tällä hetkellä valtaviruksena leviää koronan omikron-muunnoksen BA.5-variantti, joka aiheuttaa tyypillisesti lievää taudinkuvaa. Euroopassa ja myös Suomessa on tavattu muitakin alalinjaviruksia lisääntyvissä määrin, Hannila-Handelberg kertoo. Niihin ei ole kuitenkaan liittynyt vakavampia oireita.

Koronan tyypilliset oireet muistuttavat tällä hetkellä etenkin alkuvaiheessa minkä tahansa hengitystieinfektion oireita, Hannila-Handelberg kertoo koronan ilmenevän tavallisimmin kurkkukipuna, yskänä, nuhana, nenän tukkoisuutena, päänsärkynä ja lämpöilynä.

Osa sairastaa taudin jopa oireettomana ja tartunnasta tietämättään. Oireet voivat olla myös hyvin lieviä ja lyhytaikaisia. Lievään koronatautiin tepsivät flunssan hoidosta tutut hoitokeinot: lepo ja hyvä nesteytys.

Ikä ja esimerkiksi vaikea-asteinen sydänsairaus lisäävät vakavan koronataudin riskiä. Tällöin potilaan tila voi heiketä nopeasti – tavallisesti noin viikon päästä oireiden alkamisesta.

– Erityisesti iäkkäämmässä väestössä oireena voi olla epäselvä yleistilan lasku ja jalkojen kantamattomuus, Hannila-Handelberg sanoo.

Vakavassa koronataudissa sairastunut voi saada keuhkokuumeen, akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän tai muita komplikaatioita. Korona voi edelleen johtaa kuolemaan.

Riskiryhmäläisten kannatta hakeutua viralliseen koronatestiin, jotta heille voidaan mahdollisesti kohdentaa koronan hoitoon tarkoitettua viruslääkettä.

Perusterveet koronaa epäilevät voivat halutessaan tehdä kotitestin. Oireisena ei kuitenkaan kannata lähteä ihmisten ilmoille, vaikka testi olisi negatiivinen, sillä tällöin voi tulla levittäneeksi esimerkiksi influenssaa, joka on sekin riskiryhmille vaarallinen tauti.

Lue myös: Pitääkö viiden päivän sääntö vielä paikkansa? Ylilääkäri kertoo, milloin koronan saanut voi mennä työpaikalle

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Kannattaako väsymyksen vuoksi tehdä koronatesti? Katso lääkärin vastaus alta.