Venäjän liput liehuvat napapiirin tuulessa, Leninin rintakuva nousee lumesta ja valtavin kirjaimin kirjoitettu iskulause julistaa kommunismin olevan tavoite. Tämä paikka ei kuitenkaan ole mikään Neuvostoliiton ulkoilmamuseo Siperiassa, vaan muistomerkit on pystytetty Nato-maa Norjan maaperälle Huippuvuorten saaristoon kuuluvalle Länsimaan saarelle.
Suomen pyrkiessä Natoon moni on miettinyt sitä, miten käy demilitarisoidun Ahvenanmaan, jossa Venäjällä on yhä konsulaattinsa. Norjan Huippuvuoret ovat kuitenkin ennakkotapaus, jonka perusteella Ahvenanmaalla mikään ei välttämättä muutu Suomen Nato-jäsenyyden myötä.
Huippuvuoret on Norjalle kuuluva demilitarisoitu saaristo, jossa historian oikkujen seurauksena Venäjällä ja monilla muilla mailla on oikeudet esimerkiksi kaivostoimintaan ja kalastukseen. Aluetta on kutsuttu myös Naton akilleenkantapääksi arktisilla alueilla.
Lue myös: USA:n puolueet eivät ole yhtä mieltä juuri mistään paitsi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä – yli 80 senaattoria ajaa nopeaa ratifiointia
Huippuvuoret sijaitsee noin puolivälissä Manner-Norjan ja Pohjoisnavan välistä merialuetta. Saaristo päätyi muodollisesti osaksi Norjaa monimutkaisessa kansainvälisessä sopimuksessa, joka takasi yhteensä 46 eri maalle tasavertaiset oikeudet käyttää hyväkseen saarten taloudellisia resursseja.
Sopimus allekirjoitettiin vuonna 1920 ensimmäisen maailmansodan jälkeen Venäjän ollessa sisällissodan kourissa. Sopimusjärjestelyn seurauksena Länsimaan saarella sijaitsevassa Barentsburgin kylässä työskentelee yhä nykyään noin 370 venäläistä ja ukrainalaista kaivostyöntekijää, jotka ovat lähtöisin sotatantereeksi päätyneeltä Donbassin alueelta Itä-Ukrainasta.
"Osa Venäjän historiaa"
Ennen Venäjää Neuvostoliitto louhi alueella hiiltä vuosikymmenten ajan, ja venäläiset valaanpyytäjät, kalastajat ja metsästäjät ovat majailleet saarella jo 1500-luvulta lähtien.
