Venäjän ja Japanin välillä kytee kipeä aluekiista – nyt riita uhkaa leimahtaa liekkeihin Putinin tempun takia

Japani väittää muun muassa erilaisten tutkimusmatkojen osoittavan saarten kuuluneen teknisesti Japanille jo 1700-luvulta, joskin pohjoista Japania eli Hokkaidōn pääsaarta ja sen lähialueita ovat asuttaneet tällöin alueen alkuperäisasukkaat eli ainut. Japani käytännössä kolonisoi Hokkaidōn vasta 1800-luvun puolivälistä alkaen.

Lue myös: Tutustu suomalaisia kiehtoviin Japani-ilmiöihin MTV:n kanssa – tässä alkusyksyn parhaat palat

Toisen maailmansodan aikaan kiistellyillä saarilla asui kuitenkin noin 17 000 japanilaista. Japanin nykyinen hallinta-alue rajoittuu Hokkaidōn saareen, josta on vain 20 kilometrin matka suurimmalle Kunashirin saarelle.

Japanin omissa kartoissa saaret kuitenkin ovat kiinteä osa Japania. Saaret näkyvät Hokkaidon rannikolta, ja suurimman Kunashirin saaren vuoret ovat erottamaton osa maisemaa. Pääsyä saarille ei vain ole, ja välissä seilaavat venäläiset kalastusalukset, ja viime aikoina myös sotalaivat.

Kunashirin saaren vuoret erottuvat paljain silmin Japanin rannikolle, mutta pääsyä niille ei ole.

Ei vieläkään rauhansopimusta

Kiista juontuu sodanjälkeisten Yaltan sopimuksen ja Potsdamin konferenssin epämääräisiin kirjauksiin saarten hallinnasta, joita kummatkin osapuolet tulkitsivat eri tavoin.

Venäjä katsoo, että sopimuksissa Kuriilien eteläiset osat luovutettiin yksiselitteisesti Neuvostoliitolle, Japani ja Yhdysvallat taas tulkitsivat, että Japanin Pohjoiset territoriot eivät kuulu Kuriileihin eivätkä siten sopimusten piiriin.

Lue myös: Sata japanilaista osallistui mölkyn MM-kisoihin viikonloppuna, ja ensi vuonna kisat viedään Japaniin – miksi maassa muhii nyt mölkkybuumi?

Japani ja Neuvostoliitto allekirjoittivat vuonna 1956 julistuksen, joka lopetti virallisesti sotatilan maiden välillä. Julistuksessa sovittiin neuvotteluiden jatkosta saarikiistan ratkaisemiseksi, ja tavoitteeksi pysyvän rauhansopimuksen kirjoittamisen.

Tätä ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, sillä saarikiista ei ole tähänkään päivään mennessä ratkennut. Tästä syystä Japanin ja Venäjän välillä ei ole vieläkään rauhansopimusta.

Kuriilien merkityksestä kertovat useat Pohjois-Japanista löytyvät museot sekä kyltit. Kyltissä lukee: “Palauttakaa pohjoiset territoriot!”

Japanissa äänekkäät vaatimukset

Japani on aktiivisesti pitänyt saarikiistaa tapetilla, ja se on noussut puheenaiheeksi poliittisessa diskurssissa monesti.

Vuonna 2005 Euroopan Unioni suositteli virallisesti Venäjää palauttamaan saaret Japanille, minkä Venäjä tyrmäsi.

Vuonna 2006 Putin tarjosi Japanille rauhansopimusta, jossa se saisi itselleen pienemmät Shikotanin ja Habomain saaret, mikäli se luopuisi vaateistaan kahteen isompaan saareen. Japani kieltäytyi, vaikka 46 prosenttia japanilaisista kannatti ajatusta.

Lue myös: Jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin, Japani tulisi Taiwanin avuksi – mutta tuskin ryntäämällä, arvioi tutkija

Vuonna 2008 Venäjä tuohtui Japanin päätöksestä uusia opetussuunnitelmaansa siten, että koululaisille opetettaisiin saarten kuuluvan Japanille. Vuonna 2010 Venäjä puolestaan suututti Japania, kun silloinen presidentti Dimitry Medvedev vieraili Kunashirin saarella.

Japanissa aihe näkyy edelleen katukuvassa etenkin pohjoisella Hokkaidōn pääsaarella, jossa aktiivinen liike ajaa saarten palautusta. Saarilla on jopa oma maskotti, jota saattaa nähdä esimerkiksi Sapporon kaduilla keräämässä allekirjoituksia vetoomukseen saarten palauttamiseksi.

Erika-chan on lunnia esittävä maskotti, jota saarten palautusta vaativa liike käyttää usein levittääkseen tietoisuutta saariongelmasta.

Saarella asuneet japanilaiset ja heidän läheisensä ovat päässeet käymään saarella rajatusti, ja Venäjä on helpottanut kyseisten henkilöiden pääsyä erityisillä viisumihelpotuksilla. Tilanne kuitenkin muuttui Ukrainan sodan alettua.

Ukrainan sota sinetöi ongelman

Ukrainan sodan alettua Japani asetti sanktioita Venäjälle monen muun maan tavoin, ja Venäjä vastasi tähän vetäytymällä virallisesti rauhanneuvotteluista ja lakkauttamalla kaikki yhteistyöhankkeet Japanin kanssa saarten suhteen.

Venäjä aloitti myös pian suuren sotaharjoituksen saarilla, mikä oli selvä merkki yhä aggressiivisemmasta politiikasta alueella. Vastauksena Venäjän toimille Japani alkoi jälleen käyttää saarista termiä "laittomasti miehitetty alue".

Venäläinen alus seilaamassa Japanin itäkärjen ja Kuriilien välissä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan myös sota-alukset ovat alkaneet purjehtia salmessa.

Japani on pyrkinyt ottamaan länsimaiden kanssa selkeän yhteisen suhtautumisen Venäjää kohtaan Ukrainan sodan myötä. Sen apu Ukrainalle on tosin ollut talouden kokoon nähden vähäistä, ja keskittynyt lähinnä avustustarvikkeisiin ja humanitääriseen apuun.

Pohjoisten territorioiden palauttamiseen uskonee Japanissa enää harva – tuoreen kyselyn mukaan 62 prosenttia japanilaisista ei halua osallistua saarten palauttamiseen tähtäävään kansanliikkeeseen. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että ei usko saarten palautuvan Japanille, vaikka he osallistuisivatkin.