Yhdysvaltain sisäpolitiikassa maan kaksi suurta puoluetta eivät viime vuosina ole olleet yhtä mieltä juuri mistään. Edellisen presidentin Donald Trumpin kaudella entisestään radikalisoituneet republikaanit ovat jyrkästi kieltäytyneet yhteistyöstä demokraattien kanssa useimmissa asioissa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kuitenkin yhä alueita, joissa puolueet kykenevät yhteistyöhön.
Suomen ja Ruotsin onneksi yksi näistä puolueiden yhteistyön alueista on sotilasliitto Nato ja sen avoimien ovien politiikka.
Lähiviikoille odotettu Naton uusien jäsenten ratifiointi on kerännyt taaksensa harvinaislaatuisen yksimielisen rintaman, sillä yli 80 senaattoria molempien puolueiden riveistä on etukäteen ilmaissut tukensa uusille jäsenmaille, kertoi CNN toukokuun lopulla. Uusien jäsenten ratifiointia odotetaan lähiviikoille ennen kongressin elokuun istuntotaukoa.
Naton laajentumisen kannatusta vahvistaa sekä Euroopassa käytävä sota että molempien suurten puolueiden historiasta löytyvä tuki Naton kasvulle, kertoo STT:lle Tarton yliopiston väitöskirjatutkija Eoin McNamara, joka päätti juuri pestinsä Ulkopoliittisen instituutin vierailevana tutkijana Suomessa.
– Sota tuo puolueet yhteen. Demokraateilla on pitkä historia 90-luvulle ja sitäkin ennen kylmään sotaan asti Naton laajenemisen tukemisesta, Naton laajenemisen vuonna 1999 suunnitteli (demokraattipresidentti) Bill Clintonin hallinto, kertoo McNamara.
Naton seuraava laajeneminen tehtiin vuorostaan republikaanipresidentti George W. Bushin vahtivuorolla vuonna 2004, jolloin kerhoon liittyivät myös Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua.