”Niin helvetin ylpeä” Ida Hulkko herkistyi hirmu-uinnistaan – ”Kaksi vuotta sitten en edes unelmoinut olympialaisista”

Ida Hulkko eteni huimalla ennätysparannuksella sadan metrin rintauinnin välieriin Tokion olympialaisissa. Hulkko paransi Suomen ennätystään yli puolella sekunnilla.

Loppuaika 1.06,19 oli alkuerien seitsemänneksi paras, ja Hulkon uran ensimmäiset olympialaiset jatkuvat aikaisin maanantaiaamuna.

– Tuli kyllä samantyyppinen fiilis kuin EM-kisoissa, kun katsoin taululle, ettei oikein tiedä miten pitäisi reagoida. Meinasi taas tulla tippa linssiin, tämän eteen on tehty töitä ja kun se osuu kohdilleen, niin pitää olla vain niin helvetin ylpeä, Hulkko sanoi viitaten toukokuiseen 50 metrin rintauinnin EM-hopeaan.

Hulkko tiesi, että välieräpaikka ja roima ennätysparannus ovat mahdollisia, jos kaikki menee nappiin.

– On ollut selkeää, että se toinen 50 metriä on ollut kehityskohde, siitä on tosi paljon otettavissa suhteessa muihin, joilla on parempi vauhtikestävyys. Oma vahvuus on ollut se, että pitää aloittaa kovaa ja toivoa, että pääsee mahdollisimman pitkälle ennen kuin hyytyy ja sitä on yritetty kevätkausi EM-kisojen jälkeen kehittää, Hulkko sanoi.

No miltä se loppu nyt tuntui?

– Pahalta!

– Hyytyy se edelleen, ei siitä pääse mihinkään. Nyt vaan pääsee vähän pidemmälle ennen kuin tekniikka vetää ihan pystyyn. Pitää kuitenkin muistaa, mistä on lähdetty – kaksi vuotta sitten en uskaltanut edes unelmoida olympialaisista, nyt ollaan välierissä. Ei auta kuin nostaa itselleen hattua, Hulkko hehkutti.

Satasen rintauinnin finaalit alkavat huomenna paikallista aikaa kello 10.50 (Suomen aikaa 04.50) ja finaali tiistaina. Kun on alkuerissä seitsemänneksi nopein, voisi ajatella, että finaalipaikka on mielessä. Hulkon mielestä se vaatii ihmetekoja.

– Ei auta kuin rukoilla, ei oikein mitään muuta. Se tulee olemaan vaikea, se on ollut kaikille vaikea, että pitää lähteä heti aamusta uimaan taas kovaa. Se vaatii seuraavan askeleen, toivottavasti sen saan otettua, mutta pitää olla pelkästään tähänkin vetoon tyytyväinen. Se riippuu tosi paljon siitä, miten saa levättyä. Olen tottunut siihen, että aamulla on alkuerät ja finaalit illalla. Finaali on yleensä ollut helpompi sitten illasta, kun alla on tekemistä, aamulla on aina vaikea saada kroppa käyntiin.

– Tässä on tosi lyhyt tauko, verryttelyt, syömiset, hotellille ja nukkumaan, niin se on helposti puoliyö. Pitäisi olla aamulla varmaan jo ennen kahdeksaa täällä hallilla, niin se vaatii aika paljon.

Lue myös:

    Uusimmat