Lukuisissa tiedeyhteisöissä kehitetään nyt rokotetta koronavirusta vastaan. Kehitteillä olevia rokoteversioita on tällä hetkellä jo yli 120, mutta yksikään ei vielä ole saanut myyntilupaa. Laajasta testauksesta huolimatta rokotteisiin sisältyy aina riskejä.
Koronaviruspandemia on tänä keväänä mullistanut maailmanjärjestystä ja pakottanut ihmiskunnan elämään epävarmuuden äärellä. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on koska, missä ja millainen rokote virusta vastaan saadaan kehitettyä.
Toimintaperiaatteeltaan erilaisia rokoteaihioita on tällä hetkellä noin seitsemän kappaletta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri, rokoteasiantuntija Hanna Nohynekin mukaan Euroopassa kehitystyössä pisimmällä oleva rokote on Englannissa sijaitsevan Oxfordin yliopiston tutkijaryhmän hallussa.
Lue myös: 12 tiukkaa kysymystä STM:n päällikölle: Miksi koronan tukahduttaminen ei onnistu? Mitä alle yhden laskeneesta tartuttavuusluvusta pitää ajatella?
Kyseessä on niin sanottu virusvektorirokote, jossa adenovirus kuljettaa SARS-CoV-2-viruksen eli koronaviruksen rakenneosia. Rokotetta testataan parhaillaan ihmisillä.
Tutkijat arvioivat, että 80 prosentin todennäköisyydellä rokotetta olisi ensi syksyllä saatavilla noin sata miljoonaa annosta.
– Vielä on kuitenkin liian aikaista pohtia, mitkä maat rokotetta saisivat ensimmäisinä ja millä aikataululla. On tärkeää ymmärtää, ettei ole mitään oikotietä onneen. Rokotetuotanto- ja kehitys on erinomaisen tiukasti säänneltyä, usein kansainvälistä toimintaa. Siinä halutaan varmistaa, että laajaan käyttöön tarkoitetun rokotteen hyöty–haittasuhde on tutkitusti hyödyn puolella, Nohynek sanoo.
Lue myös: WHO listasi 110 kehitteillä olevaa rokotetta koronaa vastaan – mukana yksi suomalaisfirma
Nämä asiat huolestuttavat
Laajaan väestötason käyttöön päätyvän rokotteen pitää läpäistä kolme eri kliinisen tutkimuksen vaihetta, ennen kuin se saa lääkeviranomaisen myöntämän myyntiluvan. Oletusarvona pitää olla, että rokotteesta saatu hyöty eli suojateho on hyväksyttävässä suhteessa mahdollisiin haittoihin.
Nohynekin mukaan kehitteillä oleviin koronavirusrokoteaihoihin voi liittyä kaksi mahdollista haittamekanismia.
Lue myös: Tässä on Suomen koronastrategia: Pääministeri Sanna Marinin mukaan uuteen aaltoon on varauduttava – "Jokainen arvioi toimensa itse"
1960-luvulla kehitetty, yleisen hengitystieviruksen (respiratory syncytial virus) rokotteen yhteydessä koettiin ei-toivottu tilanne, jossa rokotteesta oli enemmän haittaa kuin hyötyä.
– Siinä immunologinen mekanismi ihmiskehossa meni tavallaan vikaraiteelle. Rokotetut vauvat saivatkin RSV-rokotuksen jälkeen luonnonviruksen kohdatessaan vakavamman RSV-taudin kuin vauvat, joita ei ollut rokotettu, Nohynek täsmentää.
Lue myös: Ranskan presidentti puuttuu peliin ja tapaa koronarokotetta USA:lle kaupittelevan yrityksen edustajat
Toinen mahdollinen ongelma liittyy vasta-aineisiin ja ihmiskehon suojamekanismeihin, jotka koronavirus käynnistää. Ihmisekehon immunologian ja koronaviruksen yhteenkytköksiä ei vielä tunneta riittävästi.
Tutkijat eivät toistaiseksi tiedä, kauanko vasta-aineiden antama immonologinen suoja kestää, kun taudin on kerran sairastunut ja kuinka pitkäksi aikaa rokote voisi tehdä ihmisen vastustuskykyiseksi virukselle.
Ensimmäisen markkinoille tulleen denguevirus-rokotteen kanssa jouduttiin juurikin vasta-aineiden aiheuttamiin ongelmiin.
– Puhutaan vasta-aineiden lisäämästä taudista. Kun rokotetta annettiin lapsille, jotka eivät olleet aiemmin kohdanneet dengue-virusta, heidän riskinsä sairastua vakavaan dengue-tautiin oli jonkin verran suurempi kuin niiden lasten, jotka ennen rokottamista olivat jo aiemmin kohdanneet luonnollisen dengueviruksen.
Dengue-rokotteen varaan laitettiin paljon toivoa, mutta vuonna 2018 havaitut haitat ovat rajoittaneet vakavaan kuumetautiin tarkoitetun rokotteen käyttöä.
Pandemrixin viat muistetaan yhä
2010-luvun alussa kansakunnan uutismuistiin syöpyi sikainfluenssapandemiaa vastaan käytetty Pandemrix-rokote ja siihen liittynyt kohu.
Pandemrix laukaisi runsaalla parilla sadalla suomalaisella narkolepsian. Monen mielessä on käynyt, voidaanko koronarokotteekin kanssa päätyä pahimmassa tapauksessa ojasta allikkoon.
– Siitäkin huolimatta, että rokotteen teho ja turvallisuus on todennettu kymmenillä tuhansilla koehenkilöillä, rokotteiden kehittämiseen sisältyy aina riskejä, Nohynek sanoo.
– Koskaan ei voi tietää sataprosenttisesti, etteikö joitakin odottamia haittoja ilmaantuisi tehotestauksesta huolimatta, kun rokote otetaan laajaan käyttöön.
Hyvin harvinaiset vaivat tulevatkin yleensä ilmi vasta tässä vaiheessa. Ylilääkäri huomauttaa, että myyntiluvan jälkeinen turvallisuusseuranta on ensiarvoisen tärkeää juuri tästä syystä.
Lue myös: Koronarokotteen jakelusta kiistellään jo, vaikka sitä ei edes ole olemassa
Nohynekin mukaan Pandemrixin aiheuttama autoimmuunireaktio oli täysin odottamaton. Tiedeyhteisö ei tänäkään päivänä ole täysin yksimielinen tapahtumien kulusta ja syy-seuraussuhteista. Osa tutkijoista ajattelee, että narkolepsia aiheutui sikainfluenssaviruksesta itsestään, eikä sitä vastaan kehitetystä rokotteesta.
Suomalaiset tutkijat ja viranomaiset ovat yksimielisiä siitä, että perinnöllisesti alttiilla henkilöillä narkolepsian puhkeamiseen myötävaikutti sikainfluenssarokotteen virusproteiinien koostumus, ja tätä reaktiota mahdollisesti voimistanut tehosteaine.
– Tällaisten tapausten vuoksi onkin erittäin tärkeää, että tutkimusta tehdään turvallisuus ja teho, eikä pelko ja kiire edellä, Nohynek toteaa.
Lue myös: Marinin antamat tiedot eivät riitä kokoomukselle – "Selkeiden vastausten puute lisää turvattomuuden tunnetta"
Rokotekehitystyössä kolmosvaiheen tehotestaus voidaan ohittaa, jota tautitilanne niin vaatii. Näin on toimittiin Pandemrixin kohdalla vuonna 2009 sekä Britanniassa meningokokkiepidemian aikaan 2000-luvun alussa.
– Tehotutkimusvaihe voidaan jättää väliin, jos se veisi aivan liikaa aikaa ja tautitilanne on käytännössä aiheuttanut väestön terveyttä uhkaavan hätätilan.
Hyviäkin uutisia
Ylilääkärin mukaan tähänastisissa hiiri-, hamsteri- ja apinakokeissa on saatu hyviä uutisia koronarokotteen kehittämisen kannalta. Eläinkokeiden tuloksia ei voida suoraan rinnastaa ihmiskehon reagointiin, mutta haittareaktioiden ilmaantumattomuus ja rokotteen suojateho eläinkokeissa on huojentava tieto myös ihmisten kannalta.
Toinen hyvä asia on se, että koronaviruksen mutaatiot eivät vaikuta olevan kovinkaan nopeita tai suuria. Viruksen pintarakenne on siis melko muuttumaton, mikä helpottaa rokotteen kehitystyötä.
Esimerkiksi influenssaviruksen pintarakenne on nopeasti muuttuva. Siksi tauti vaatii lähes joka kausi uuden rokotekoostumuksen kehittämistä.
Lue myös: WHO: Korona voi tappaa 150 000 ihmistä ja tartuttaa jopa 231 miljoonaa Afrikassa
Nohynekin mukaan Suomessa käytössä olevat valtakunnalliset rokotus- ja tautirekisterit luovat otollisen pohjan rokotteen tehon ja turvallisuuden seurannalle heti, kun se on mahdollista.
– Suomi on tässä asiassa hyvin kartalla. Meillä on omaa kotimaista tutkimusta niin immunologian kuin rokoteaihioidenkin oslta. Seuraamme kansainvälistä tutkimustyötä ja osallistumme rokotekehityksen rahoitukseen. Toivotaan, että osa kehitteillä olevista rokotteista saadaan pian ja turvallisesti markkinoille.
Maailman terveysjärjestö WHO ennusti taannoin, että koronavirus voi jäädä piinaksi, johon ei edes löydy rokotetta. Nohynekin mukaan näin voi toki olla huonoimmassa mahdollisessa tilanteessa.
– SARS-CoV-2 voi osoittautua hankalaksi tai ylivoimaiseksi ehkäistä, mutta se ei tee tyhjäksi nykyistä tutkimusta. Jos emme tutki, emme voi tietää mikä on mahdollista, mikä ei.