Lääketieteellinen ihme vai onnistumisten suma? Nämä kolme seikkaa mahdollistivat koronarokotteen nopean valmistumisen

3:01
Koronarokotteet saatiin markkinoille alle vuoden pandemian puhkeamisesta – rokotuskeskuksen johtaja Mika Rämet kertoo MTV Uutiset Livessä, onko kyseessä lääketieteellinen ihme.

Vielä pandemiavuoden alussa kukaan ei tiennyt, milloin koronaa vastaan saadaan kehitettyä rokote. Nyt ensimmäiset rokotteet ovat jo saaneet myyntilupia eri maissa, ja Suomikin odottelee omiaan. Asiantuntija kertoo, mikä nopean kehitysharppauksen mahdollisti.

Varsinaisesta lääketieteellisestä ihmeestä ei voida puhua, mutta koronarokotteen kehitystyö on ollut ennätysnopeaa ja onnistunutta.

Näin tilannetta luonnehtii Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Hänen mukaansa suotuisaa ja nopeaa koronarokotekehitystä leimaa kolme keskeistä seikkaa: valmiina olleet pohjatiedot, uudenlainen rokoteteknologia ja maailmanlaajuisesti jaettu päämäärätietoisuus pandemian tukahduttamiseksi.

– Monta asiaa osui kohdalleen.

Aiempaa tietämystä on kartuttanut 2000-luvun alussa maailmalla jyllännyt sars-virus, jota voidaan kutsua koronaviruksen lähisukulaiseksi. Rämetin mukaan aiempi sars-tietämys on auttanut tutkijoita havaitsemaan jo varhaisessa vaiheessa, millainen rakenne ja taudinaiheutuskyky koronaviruksella on.

Uraauurtavimmaksi havainnoksi on osoittanunut viruksen rakenteessa esiintyvä niin sanottu piikkiproteiini, joka tarraa isäntäsolun pinnalla olevaan vastaanottavaan osaseen eli reseptoriin. Koronaviruksen piikeissä on myös väkäsmäinen kohta, joka pääsee kiinnittymään solun pinnalla olevaan toisenlaiseen reseptoriin, nimeltään neuropiliiniin. 

– Tämä kyseinen piikkiproteiini valikoitui hyvin nopeasti rokotekehityksen tärkeimmäksi kohteeksi. Aiemman tiedon avulla päästiin nopeasti vauhtiin, Rämet sanoo.

Rahahanat auki

Toinen nopeutta selittävä tekijä on Rämetin mukaan RNA- eli ribonukleiinihappo-teknologia, jota osa jo myyntiluvan saaneista rokotteista edustaa. RNA-rokotteen rakenne ja valmistustekniikka ovat verrattomia tilanteessa, jossa rokotteita tarvitaan miljardeja annoksia ympäri maailmaa.

– Näiden rokotteiden valmistusprosessi on hyvin nopea. Kun rokotetta alettiin suunnitella, niin aihiot olivat käytännössä saman tien valmiina. Ensin niitä päästiin tutkimaan eläinmalleissa ja pian myös ihmiskokeissa.

Kolmas keskeisin syy on Rämetin mielestä mahdollisimman päämäärätietoinen toiminta ja asiantuntijuus, joka kehitystyön ympärille on globaalisti kiteytynyt.

Ongelman ydin on ollut alusta asti selvillä: tiedeyhteisössä ymmärrettiin, että ainoa keino koronaa vastaan on kehittää uusi toimiva rokote, koska taudin leviämistä estäviä lääkkeitä ei ole. 

Rahakaan ei ole ongelma, kun huoli on tarpeeksi suuri ja yhteinen.

– Globaali tilanne on taannut tällaiselle kärkihankkeelle riittävän rahoituksen, jonka myötä asiantuntijat ovat pystyneet keskittymään rokotetutkimukseen ja rekrytoimaan siihen osallistujia. Päämärätietoisuus ja rahoitus ovat olleet taattuna tässä tilanteessa, Rämet toteaa.

"Kyse ei ole hätiköinnistä"

Viime viikkojen kestopuheenaiheeksi on noussut se, voiko nopeasti kehitetty rokote olla tarpeeksi turvallinen. Rämet huomauttaa, että ripeydestä huolimatta kyse ei ole hätiköinnistä.

Käyttöön jo päätyneet ja päätymäisillään olevat rokotteet ovat läpikäyneet kaikki kolme vaadittavaa kehitysvaihetta eli faasia, mutta nyt tavallista tiiviimmin aikatauluin. Vakavia haittoja ei ole tullut ilmi, vaikka tutkittuja henkilöitä on kymmeniä tuhansia.

– Se ei sulje pois, etteikö joitakin vakavia haittavaikutuksia voisi muodostua. Tähänastiset tulokset kuitenkin tarkoittavat, etteivät ne kovin yleisiä voi olla. 

Rokotekehityksen kaarelle aihiosta valmiiseen tuotteeseen asti ei asiantuntijan mukaan voida määritellä tiettyä aikataulua, mutta joka tapauksessa kyse voi olla useiden vuosien työstä, taudista riippuen. 

– Mietitään vaikkapa hi-virusta ja malariaa, jossa läpimurtoa ei ole edelleenkään tullut. Näiden kanssa ollaan vielä kaukana siitä, että maailmalla olisi käynnissä rokotekampanjoita. Turberkuloosissa puolestaan on ollut huomattavan vaikeaa löytää se kohde, tietty antigeeni rokotetta varten, Rämet sanoo.

Euroopan lääkevirasto on arvioinut, että lääkeyhtiöiden Biontechin ja Pfizerin yhteistyössä kehittämän rokotteen myyntilupa voitaisiin hyväksyä Euroopassa mahdollisesti 21. joulukuuta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS on valmistautunut aloittamaan koronarokotukset viimeistään tammikuun toisella viikolla. Kaikkien EU-maiden on määrä aloittaa rokotukset koronavirusta vastaan samana päivänä, kertoi keskiviikkona Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja